HS: Avaruustoiminta voisi olla Suomen uusi huippuala

Ava­ruus­toi­min­ta tar­joaa mah­dol­li­suu­den ra­jat­to­maan kas­vuun. Olem­me­ko sii­nä mu­ka­na riit­tä­vän pon­te­vas­ti? Neu­vos­to­liit­to lä­het­ti Sput­ni­kin­sa tai­vaal­le vuon­na 1957, Ruot­si sa­tel­liit­tin­sa vuon­na 1986 ja Nor­ja vuon­na 2010. Vi­ros­ta tu­li tä­nä syk­sy­nä 43. sa­tel­liit­ti­maa.

Alan stra­te­gi­sis­ta lin­jauk­sis­ta vas­taa Suo­mes­sa työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö, jo­ka on laa­ti­nut ava­ruus­toi­min­nan stra­te­gian vuo­sil­le 2013–2020. Sen mu­kaan Suo­mi toi­mii tut­ki­muk­sen, kau­ko­kar­toi­tuk­sen, tie­to­lii­ken­teen, sa­tel­liit­ti­pai­kan­nuk­sen ja lai­te­val­mis­tuk­sen aloil­la, mut­ta ei osal­lis­tu kan­sain­vä­li­sen ava­ruus­ase­man ISS:n toi­min­taan, ast­ro­naut­ti­kou­lu­tuk­seen tai ra­ket­ti­tek­no­lo­gian ke­hit­tä­mi­seen.

Lii­tyim­me Eu­roo­pan ava­ruus­jär­jes­töön Esaan vuon­na 1995. Jär­jes­töl­lä on toi­min­taa mo­nis­sa mais­sa, mut­ta ei Suo­mes­sa. Esan mu­kaan Suo­mes­ta ei voi ti­la­ta ava­ruus­toi­min­taan liit­ty­viä toi­min­to­ja, jot­ka vas­tai­si­vat Suo­men mak­su­osuut­ta jär­jes­tös­sä. Tä­män sa­no­taan joh­tu­van ko­ti­mai­sen ky­syn­nän ke­hit­ty­mät­tö­myy­des­tä, ra­jal­li­ses­ta teol­li­suu­den mark­ki­na­osuu­des­ta ja omis­ta ra­jauk­sis­tam­me.

Ava­ruus­toi­min­tam­me on pien­tä usei­siin EU- ja OECD-mai­hin ver­rat­tu­na. Tä­nä vuon­na Esan vuo­si­bud­jet­ti on noin 4,2 mil­jar­dia eu­roa. Suo­men osuus on al­le puo­let eu­roop­pa­lai­ses­ta kes­ki­ta­sos­ta.

Suo­men vä­häi­sen roo­lin ava­ruus­toi­min­nas­sa sa­no­taan joh­tu­van toi­min­nan kal­leu­des­ta. Apol­lo-pro­jek­ti toi kui­ten­kin ai­koi­naan Yh­dys­val­tain kan­san­ta­lou­teen mo­nin­ker­tai­sen tuo­ton si­joi­te­tul­le pääo­mal­le.

Vaik­ka oh­jel­ma vei noin vii­si pro­sent­tia val­tion bud­je­tis­ta, se tar­jo­si työ­tä puo­lel­le mil­joo­nal­le ame­rik­ka­lai­sel­le. Nor­jan ava­ruus­kes­kus las­kee noin vii­sin­ker­tai­sen tuo­ton ava­ruus­toi­min­nal­leen.

Eu­roo­pas­sa sa­tel­liit­tien ja kan­to­ra­ket­tien suun­nit­te­lus­sa ja val­mis­tuk­ses­sa työs­ken­te­lee noin 35 000 ih­mis­tä. Suo­mes­sa ava­ruus­teol­li­suu­des­sa työs­ken­te­lee pa­ri­sa­taa ih­mis­tä, ei­kä yri­tys­ten mää­rä kas­va, päin­vas­toin kuin muual­la.

Ava­ruus­toi­min­ta on huip­pu­tek­nii­kan kär­jes­sä, ja alal­la tar­vi­taan kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja am­mat­ti­lai­sia. Sik­si ava­ruus­toi­min­ta voi so­pia Suo­mel­le hy­vin. Olem­me hy­viä kal­lii­den ris­tei­ly­alus­ten suun­nit­te­lus­sa ja ra­ken­ta­mi­ses­sa, mik­si em­me kal­lii­den ava­ruu­sa­lus­ten?

Tu­le­vai­suu­den­vi­siot Suo­mes­sa ovat ol­leet vii­me vuo­si­na sää­lit­tä­viä. Kor­jaam­me­ko tääl­lä ho­me­kou­lu­ja? Kei­täm­me sel­lua ja suo­je­lem­me soi­ta? Nä­mä ovat hy­viä ak­ti­vi­teet­te­ja, mut­ta li­säk­si voi­sim­me nos­taa ta­voi­te­ta­soa.

Ava­ruus­toi­min­ta on kieh­to­va ala, jo­ka kai­paa ke­hit­tyäk­seen in­nos­tu­nei­ta toi­mi­joi­ta. Il­man in­nos­ta­via pro­jek­te­ja ja in­ves­toin­te­ja ei voi­da saa­vut­taa mi­tään.

Mat­ti Vi­san­ti, ark­ki­teh­ti

Alkuperäinen lähde, HS

Leave a Comment

Your email address will not be published.