Satellio vie avaruuden metsään – katso video

Mitä saadaan, jos kovassa nousukiidossa oleva suomalainen avaruustekniikka ja Suomen perinteinen metsäosaaminen laitetaan yhteen

Esimerkiksi Satellio, nuori avaruusyhtiö, joka pitää majaansa Helsingin Ilmalassa MTV:ltä vapautuneissa tiloissa.

Lauri Hämeen (kuvassa oikealla) ja Joni Norpan perustama yhtiö on erikoistunut satelliittien keräämien tietojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen, ja heidän erikoisosaamisalueensa on metsä.

“Osallistuimme VTT:n vetämään projektiin, jossa hyödynnettiin satelliittiaineistoa metsän arvioinnissa”, kertoo Häme, joka oli vielä pari vuotta sitten tutkijan tehtävissä Helsingin yliopistolla.

“Tein työtä kaukokartoituksen parissa ja ajattelin, että sen tekniikassa sekä palveluissa voisi olla paljonkin mahdollisuuksia.”

Joni Norppa on puolestaan kotoisin korporaatiomaailmasta, mutta yrittäjyys tulee jo verenperintönä, kuten hän sanoo itse.

“Palveluliiketoimintaa, hallintoa, myyntiä ja muuta sellaista. Kun Lauri kysyi minua mukaan yritykseen ’puhemieheksi’, taisin kerran jopa kieltäytyä. Ajatus ja ideat jäivät kuitenkin takaraivoon ja perustimme yrityksen hieman myöhemmin, enkä ole katunut sitä hetkeäkään!”

Työnjako talossa onkin hyvin selvä: Lauri Häme hoitaa teknisen ja tieteellisen puolen, Joni Norppa kaupallisen toiminnan ja hallinnon tehtäviä. Kaksikon lisäksi yhtiössä on nyt kaksi kokoaikaista ja osa-aikaisia työntekijöitä, ja lisää ollaan palkkaamassa – tavoitteena on kasvaa ja kehittyä koko ajan.

Jari Mäkinen

Alussa oli tietoa, taitoa ja hallituksen kärkihanke

Satellio sai hyvän lähtölaukauksen pääsemällä mukaan hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeiden joukkoon. VTT:n koordinoiman hankkeen tarkoituksena on tuottaa avoimeen satelliittiaineistoon perustuvaa menetelmää, jonka avulla metsävara- ja hakkuutiedot ovat paremmin ajan tasalla. Lisäksi se tekisi mahdollisesti muun muassa metsälain valvonnasta tehokkaampaa koska tekniikka on skaalautuva ja se ei ole aikaan tai paikkaan sidottua.

Satellio on hankkeessa läheisessä yhteistyössä myös maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen kanssa. Satellion vastuulla on palvelun kehittäminen, joka pitää sisällään satelliittiaineistojen hankinta- ja käsittelyprosessin, aineiston hallinnan ja palvelun teknisen toteutuksen. Mukana ovat myös Luonnonvarakeskus, joka toimittaa maastomittausaineistoa sekä kehittää virhearviointia, ja Suomen ympäristökeskus, joka esiprosessoi satelliittimateriaalia.

“Hankkeesta on saatu hyviä tuloksia ja se on ollut kokonaisuudessaan todella onnistunut”, Norppa sanoo ja kertoo, että nyt menossa on kolmivuotisen hankkeen toinen vuosi.

Satelliolle kyseessä on siten myös toinen toimintavuosi.

“Jatkoa hankkeelle on tiedossa aika varmasti, koska Metsäkeskus tekee jo nyt olevan pilottituotteen avulla maastovalvontaa. Uskon, että se tulee olemaan operatiivinen järjestelmä hakkuuvalvontaan ja harvennuksien tunnistamiseen.”

Kyseessä ei ole kuitenkaan ainoa yhtiön tuote, joskin toistaiseksi metsätieto on ollut muissakin töissä olennaisessa osassa. Tästä hyvä esimerkki on sovellus, jonka avulla sähköyhtiöt pystyvät valvomaan sähkölinjojen luona olevia alueita ja paikantamaan mahdollisesti linjoille riskin muodostavia puita. Yhtiöt pystyvät myös satelliittitietojen avulla seuraamaan tahtia, jolla alihankkijat tekevät harvennuksia.

“Palvelumme avulla pystytään ehkäisemään ennalta myrskytuhoja ja suunnittelemaan paremmin tarvittavia hakkuita”, Norppa kertoo. “Se tuottaa selvästi ja konkreettisesti rahana laskettavaa hyötyä.”

Satellio myös voitti merkittävän Euroopan avaruusjärjestö ESA:n tarjouskilpailun satelliittiaineistoon perustuvan palvelun kehittämisestä viime kesänä. Satellio toimii hankkeen päävastuullisena vetäjänä ja raportoi tuloksista ESA:lle.

Suurelle yleisölle tutuksi yhtiö tuli viime syksynä, kun se pääsi finaaliin NASA Europa Challenge -sovelluskilpailun marjapaikkoja paljastavalla palvelullaan ja pääsi näkyvästi tiedotusvälineisiin ja uutisiin saakka.

Satellio 2

Avointa dataa ja automaatiota

Satellio käyttää monia eri satelliittitietojen lähteitä, mutta pääpaino on ainakin tällä haavaa eurooppalaisten Sentinel-2-satelliittien ottamissa optisissa kuvissa. Materiaali on avointa, se päivittyy hyvin tiheästi ja kuvat ovat hyvin soveltuvia mm. metsän analysoimiseen.

Myös tutkasatelliittien kuvat kiinnostavat yhtiötä, sillä tutka pystyy kuvaamaan myös yöllä ja pilvien läpi. Vapaasti saatavilla olevien tutkakuvien tarkkuus ja raskaampi prosessointi tuovat kuitenkin omat haasteensa.

“Suomessa on hyvä kehittää tällaisia palveluita, koska satelliittitietojen lisäksi meillä on paljon avointa dataa maastotietoa metsistä”, kiittelee Häme.

“Kun näihin yhdistetään vielä ilmakuvausdataa, LiDAR-kartoituksia (Light Detection and Ranging) ja inventointitietoja, niin palvelut voivat olla hyvinkin kattavia.”

“Vahvuutemme on algoritmeissa ja menetelmissä, joilla pystymme yhdistämään tätä kaikkea tietoa automaattisesti missä ja mihin tahansa maapallolla. Meillä on etenkin metsäpuolen taustaosaamista ja voimme käyttää tätä moniin erilaisiin kohteisiin. Käyttäjä määrittelee vain alueen ja haluamansa tiedon, ja sitten kaikki tapahtuu automaattisesti.”

Useimmiten Satellion tuote on datan lisäksi rajapinta, jonka avulla käyttäjä saa ladattua haluamansa tiedot omiin järjestelmiinsä. Asiakkailla kun on tyypillisesti omat järjestelmänsä, joten he eivät halua sen rinnalle kokonaan uusia palveluita, vaan saada olemassa oleviin palveluihinsa lisämahdollisuuksia ja -dataa.

“Puhumme Data as a Service -mallista, jossa myymme rikastettua dataa. Olemme samalla kehittäneet myös pilvipohjaista käyttöliittymää tulosten esikatselua ja lataamista varten.”

Paljon mahdollisuuksia kasvulle

Satelliittipohjaista kaukokartoitusta on tehty Suomessa jo pitkään ja täällä on paljon asiantuntemusta, mutta alalla on hyvin vähän kaupallisia toimijoita. Itse asiassa Satellio on ainoita avaruusdatan käsittelyyn erikoistuneita yhtiöitä, eikä sillä ole kovin paljon suoria kilpailijoita.

“Suurin kilpailu on ns. vanhoja tekniikoita ja prosesseja vastaan. Olemme löytäneet oman punaisen lankamme, ja nyt meidän pitäisi kasvaa, alkaa tekemään tuotekehitystä ja lähteä ulkomaille.”

Suurimmat mahdollisuudet Norpan mukaan on maissa, missä metsätietoja ei toistaiseksi ole paljoakaan tai se on vaikeasti saatavilla, mutta mistä satelliittien avulla voidaan kerätä nopeasti ajantasaista tietoa. Näissä maissa on yleensä suuri tarve myös esimerkiksi laittomien hakkuiden paljastamiseen.

“Näissä maissa uuden kehittäminen voi olla jopa helpompaa kuin Suomessa, koska täällä on jo olemassa tavat toimia ja systeemit vuosikymmenten takaa”, toteaa Norppa.

“Pitää samalla muistaa, että me olemme täällä Pohjolassa, tunnemme nämä alueet hyvin ja täälläkin on paljon markkinoita. Niinpä ensimmäiset ulkomaiset asiakkaamme tulevat varmaankin samoilta leveyspiireiltä Pohjoismaista, Venäjältä tai Pohjois-Amerikasta. Toisaalta myös kehittyvät maat ovat todella mielenkiintoisia joissa kaikki uusi tieto on tervetullutta.”

Satellio 3

Ei olla astronautteja

Häme ja Norppa nauravat aina välillä sille, että Satellio luokitellaan myös avaruusyhtiöksi samaan tapaan kuin raketteja laukaisevat alan jätit tai satelliitteja tekevät yhtiöt.

“Astronautteja emme ole, mutta kyllähän me selvästi tunnetaan niin, että olemme kyllä samalla alalla”, hymyilee Lauri Häme.

“Käymme samoissa alan konferensseissa avaruusalan edustajien kanssa. Ja koska käytämme satelliittien keräämiä tietoja, niin toki tunnemme myös nämä satelliitit, niiden havaintolaitteet ja sen, miten ne on taivaalle saatu.”

“Maailmalla on kova piensatelliittibuumi, mikä sinällään on hyvä asia, mutta kannattaa muistaa, että satelliitteja tehdään keräämään ja havainnoimaan tietoa ja jonkun pitää käsitellä näitä datoja, jotta niistä olisi hyötyä myös laajemmille käyttäjäryhmille. Satelliitit ovat väline, eivät itse tarkoitus.”

Satellio onkin osaltaan hyvä esimerkki siitä, kuinka niin sanottu ‘uusi avaruus’, New Space Economy, tunkeutuu nykyisin jo joka puolelle – eikä sitä aina edes huomaa ja tunnista avaruustoiminnaksi.

www.satellio.com

Teksti, kuvat ja video: Jari Mäkinen