Suomi avaruudessa

Herschel and Rosette Nebula, ESA

Suomen avaruustoiminnan lähtökohtana on yhteiskunnalle syntyneet hyödyt ja suomalaisten yritysten globaalin kilpailukyvyn edistäminen. Suomalainen avaruustoiminta muodostuu avaruuden tutkimisesta, avaruusteknologian kehittämisestä sekä erilaisista avaruusteknologian sovelluksista. Suomella on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista esimerkiksi metsien ja ilmakehän kaukokartoituksessa ja paikannuksessa.

Suomi on Euroopan avaruusjärjestö ESA:n jäsen. Kansainvälinen yhteistyö on Suomen avaruustoiminnan ydin, sillä pienen maan resurssit on järkevintä suunnata suurten kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen.

Suomen avaruustoiminnan tärkein julkinen rahoittaja on Tekes, joka toimii myös Suomen ESA-yhteistyön koordinoijana. Pääasiallisesti rahoitus muodostuu yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta sekä ministeriöiden budjettirahoituksesta yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.

Suomalaiset mukana suunnittelemassa ja valmistamassa kymmeniä eurooppalaisia satelliitteja ja kehittämässä uusia liikkumistapoja avaruudessa.


Esimerkkejä avaruusprojekteista, joissa suomalaiset ovat olleet mukana

Rosetta_and_Philae_at_comet 600
Rosetta-komeettaluotain ja laskeutuja Philae



Aalto-satelliitit


Sentinel-1A_liftoff(1)
Sentinel-1A-tutkasatelliitti


Sähköpurje, ESA
Sähköpurje


Gaia_mapping_the_stars_of_the_Milky_Way_node_full_image_2 ESA
Gaia-avaruuskaukoputki


ESTCube-1
Vi
ron ensimmäinen satelliitti ESTCube-1


Juice, ESA
Jupiter-luotain JUICE



Envisat-ympäristösatelliitti



Herschel-avaruusteleskooppi


Kuvat: ESA, Aalto-yliopisto
Sivun ylimmän kuvan ESA:n Herschel-luotaimessa on suomalaisen Opteonin hioma 3,5 metrinen äärimmäisen ohut ja kevyt pääpeili, jota luonnehditaan vaativimmaksi koskaan valmistetuksi avaruuspeiliksi. Space Systems Finlandin ohjelmisto on vastannut useimpien toimintojen ohjauksesta ja valvonnasta, kuten vikojen havainnoinnista ja korjauksesta, lämmönsäätelystä ja resurssien hallinnasta. Patria suunnitteli ja valmisti kryostaatin ohjausyksikön, joka ylläpitää havaintolaitteiden lämpötilaa mahdollisimman lähellä haluttua.