Suomi avaruudessa

Herschel and Rosette Nebula, ESA

Suomen avaruustoiminnan lähtökohtana on yhteiskunnalle syntyneet hyödyt ja suomalaisten yritysten globaalin kilpailukyvyn edistäminen. Suomalainen avaruustoiminta muodostuu avaruuden tutkimisesta, avaruusteknologian kehittämisestä sekä erilaisista avaruusteknologian sovelluksista. Suomella on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista esimerkiksi metsien ja ilmakehän kaukokartoituksessa ja paikannuksessa.

Suomi on Euroopan avaruusjärjestö ESA:n jäsen. Kansainvälinen yhteistyö on Suomen avaruustoiminnan ydin, sillä pienen maan resurssit on järkevintä suunnata suurten kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen.

Suomen avaruustoiminnan tärkein julkinen rahoittaja on Business Finland, joka toimii myös Suomen ESA-yhteistyön koordinoijana (Tekes ja Finpro yhdistyivät 1.1.2018 uudeksi toimijaksi, Business Finlandiksi). Pääasiallisesti rahoitus muodostuu yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta sekä ministeriöiden budjettirahoituksesta yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.

Suomalaiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ja valmistamassa kymmeniä eurooppalaisia satelliitteja ja kehittämässä uusia liikkumistapoja avaruudessa.


Esimerkkejä avaruusprojekteista, joissa suomalaiset ovat olleet mukana

Rosetta_and_Philae_at_comet 600

Rosetta-komeettaluotain ja laskeutuja Philae


Aalto-satelliitit


Launch

Sentinel-1A-tutkasatelliitti


Sähköpurje, ESA

Sähköpurje


Gaia_mapping_the_stars_of_the_Milky_Way_node_full_image_2 ESA

Gaia-avaruuskaukoputki


ESTCube-1

Viron ensimmäinen satelliitti ESTCube-1


Juice, ESA

Jupiter-luotain JUICE


Envisat-ympäristösatelliitti


Herschel-avaruusteleskooppi

Kuvat: ESA, Aalto-yliopisto

Sivun ylimmän kuvan ESA:n Herschel-luotaimessa on suomalaisen Opteonin hioma 3,5 metrinen äärimmäisen ohut ja kevyt pääpeili, jota luonnehditaan vaativimmaksi koskaan valmistetuksi avaruuspeiliksi. Space Systems Finlandin ohjelmisto on vastannut useimpien toimintojen ohjauksesta ja valvonnasta, kuten vikojen havainnoinnista ja korjauksesta, lämmönsäätelystä ja resurssien hallinnasta. Patria suunnitteli ja valmisti kryostaatin ohjausyksikön, joka ylläpitää havaintolaitteiden lämpötilaa mahdollisimman lähellä haluttua.