Kun Eurooppa lämpenee, Copernicus tarkkailee avaruudesta käsin
Kesäkuun lopussa 2026 poikkeuksellinen lämpö vaikutti suureen osaan Eurooppaa, ja useissa maissa lämpötilat ylittivät 40 °C. Sääasemat mittasivat ilman lämpötiloja, kun taas Copernicus Sentinel-3 -satelliitit kartoittivat maan ja merenpinnan lämpötiloja osoittaen, kuinka lämpö vaihteli kaupunkien, metsien ja ympäröivien vesien välillä. Nämä havainnot tukevat pyrkimyksiä ymmärtää äärimmäistä kuumuutta ja vahvistaa Euroopan ilmastokestävyyttä.
Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun tuoreet tutkimukset osoittavat, että vaarallisesta lämmöstä on tulossa yhä yleisempää, intensiivisempää ja laajemmalle levinnyttä ja että Euroopassa tapahtuu joitakin merkittävimpiä muutoksia lämpöstressissä ja lämpimissä öissä. Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston (EU Agency for the Space Programme, EUSPA) osalta tämä korostaa tarvetta auttaa käyttäjiä muuttamaan Copernicus-data palveluiksi, jotka tukevat varautumista, sopeutumista ja päätöksentekoa.
Äärimmäinen kuumuus vaatii jo ihmishenkiä, mikä asettaa iäkkäät ihmiset ja ne, joilla on jo olemassa olevia sairauksia, suurimpaan vaaraan. Mutta sen ymmärtäminen, missä vaara piilee, on monimutkaisempaa kuin vain lämpömittarin lukeminen. Vastaukset tulevat yhä enemmän avaruudesta.
Sentinel-3-satelliitit keräävät joitakin Euroopan yksityiskohtaisimpia tietoja maan ja merenpinnan lämpötilasta ja paljastavat, miten lämpöä muodostuu maaseutu- ja kaupunkimaisemissa. Nämä tiedot auttavat palomiehiä torjumaan maastopaloja, suunnittelijoita rakentamaan viileämpiä kaupunkeja ja tiedemiehiä vahvistamaan Euroopan reagointia lämpenevään maailmaan.
Näkyy avaruudesta
Satelliittihavainnot tekevät kaupunkien lämpökuvioista näkyviä. Kesäkuussa Euroopan komissio julkaisi silmiinpistävän kartan maanpinnan lämpötilasta (LST) koko Brysselissä. Vaikka kaupungin suljetut kaupunkipinnat saavuttivat korkeat lämpötilat ja LST ylitti 47 °C:n lämpötilan, lähistöllä sijaitseva Sonian-metsä pysyi viileänä 24,5 °C:n lämpötilassa. Nämä tiedot osoittavat selvästi, miten puut voivat auttaa viilentämään kaupunkeja ja parantamaan niiden kykyä sietää ilmastonmuutosta.
Nämä mittaukset tehdään meren ja maan pinnan lämpötilan radiometrillä (Sea and Land Surface Temperature Radiometer, SLSTR), joka on yksi Sentinel-3:n keskeisistä mittalaitteista. Sen toimenpiteet heijastivat auringon säteilyä ja maan ja valtameren pintojen lähettämää lämpösäteilyä ja antoivat tutkijoille arvokasta tietoa, joka voi tukea oikea-aikaista seurantaa ja luotettavampaa ennustamista.
Ympäristömuutoksen seurannan lisäksi nämä havainnot ovat arvokkaita, sillä ne muuttavat avaruusdatan käytännön välineiksi kaupungeille, viranomaisille ja yrityksille. EUSPA tukee tätä alaa markkinoiden kehittämisen ja EU:n rahoittamien hankkeiden kautta.
Kesäkuun lopulla kaksi eurooppalaista Sentinel-3-satelliittia käyttivät SLSTR-satelliittiaan tarkkailemaan kaikkialla Euroopassa merenpinnan lämpötiloja, jotka nousivat helleaallon aikana. Lämpötilapoikkeamat olivat suurimmat läntisellä Välimerellä, erityisesti Etelä-Ranskan rannikon edustalla sijaitsevalla Leijonanlahdella sekä Italian länsirannikolla sijaitsevilla Ligurian ja Tyrrhenan merillä. Näillä alueilla lämpötilat olivat jopa 6 °C kyseisen ajanjakson keskiarvoa korkeammat. Vaikka lämpimämmät meret voivat vaikuttaa suotuisilta lyhyellä aikavälillä, niillä voi olla vakavia seurauksia ilmastolle, ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Korkeammat meren lämpötilat voivat lisätä myrskyjen voimaa ja vaikuttaa merkittävästi meren elämään.
EU:n avaruusmarkkinaraportissa 2026 vahvistetaan, että ilmastopalvelut ovat nyt yksi nopeimmin kasvavista maanhavainnoinnin käyttöaloista ja että avaruusdata on tärkeää esimerkiksi ilmastonmuutoksen sietokyvyn, ympäristösääntelyn ja biologisen monimuotoisuuden suojelun kannalta. Esimerkiksi EUSPAn tukemissa hankkeissa, kuten Urban Development Explorations Using Natural Experiments (UDENE) ja 100KTREES, hyödynnetään Copernicus EO -dataa paikallisten tietolähteiden rinnalla näyttöön perustuvan kaupunkisuunnittelun, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kaupunkien viherryttämistä koskevien päätösten tukemiseksi. Auttamalla kaupunkeja analysoimaan haasteita, kuten kaupunkien lämpösaarekkeita, ilmanlaatua ja ilmastokestävyyttä, nämä hankkeet osoittavat, miten Copernicus-data voi tukea kestävämpää ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa vastauksena muuttuvaan ilmastoon.
Valvonnasta käytännön ratkaisuihin
Ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannan lisäksi Copernicus-data tukee myös näyttöön perustuvia toimintapolitiikkoja, joilla pyritään puuttumaan sen taustalla oleviin syihin. Sentinel-5P, Copernicuksen Sentinel-5-hankkeen edeltäjä, tarjoaa päivittäin maailmanlaajuisia mittauksia ilmakehän metaanista, joka on yksi tehokkaimmista kasvihuonekaasuista, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä CO₂in jälkeen. Nämä havainnot auttavat tutkijoita ja poliittisia päättäjiä tunnistamaan päästölähteitä ja tukemaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia. Vuoden 2027 loppuun mennessä käyttäjien saatavilla on enemmän Copernicus-dataa, kun käynnistetään CO2M-satelliitti, jonka tarkoituksena on seurata ihmisen aiheuttamia maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Kun helleaallot yleistyvät kaikkialla Euroopassa, luotettavilla maanhavainnointitiedoilla on yhä tärkeämpi rooli sekä korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisessa että ilmastopolitiikan ohjaamisessa. Sentinel-3-operaatio jatkaa näiden ponnistelujen tukemista, ja suunniteltu Sentinel-3C:n laukaisu syyskuussa 2026 vahvistaa edelleen Euroopan kykyä seurata ympäristön muutosta, parantaa tietojen jatkuvuutta ja valmistautua paremmin äärimmäisiin sääilmiöihin.
Kun Eurooppa sopeutuu muuttuvaan ilmastoon, EUSPA varmistaa edelleen, että Copernicus-data muutetaan käyttökelpoiseksi tiedustelutiedoksi, joka auttaa viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisia rakentamaan selviytymiskykyisempää tulevaisuutta.
