Eurooppalaiset astronautit seuraavat jatkossa säteilyaltistustaan suomalaisen ASRO:n mittalaitteilla

Aboa Space Research Oy:n (ASRO) säteilymonitorit matkasivat vuoden 2022 lopulla kohti Kuuta Nasan Orion-avaruusaluksen matkassa ja keräsivät tietoa avaruuden säteilyolosuhteista. ASRO aikoo keskittyä toiminnassaan erityisesti säteilymittauslaitteiden jatkokehitykseen ja avaruudessa tarvittavaan mikroskooppiteknologiaan.

Avaruusmittalaitteisiin erikoistunut teknologiayritys ASRO on aloittanut uuden projektin, jonka tavoitteena on jatkokehittää Nasan Artemis-ohjelmassa käytettyjä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitoreja. Nyt alkavassa kehitysprojektissa monitoreista kehitetään mukana kannettavia versioita.

”Olemme ylpeitä siitä, että olimme ainoa suomalainen laitetoimittaja, jonka teknologiaa käytettiin ensimmäisellä Artemis-lennolla. EAD-monitoriemme keräämän datan avulla avaruusjärjestöt saivat varmuutta sille, että Orionin matkustajamoduuli on turvallinen tulevia miehitettyjä kuulentoja varten”, kertoo ASRO:n toimitusjohtaja Jussi Lehti.
 

Säteilymittauksen seuraava askel

Ensimmäisellä Artemis-lennolla laukaistiin Orion-alus, jonka seiniin oli kiinnitetty viisi ASRO:n EAD-säteilymonitoria. Seuraavaksi monitoreja hyödynnetään Artemis-ohjelman jatkovaiheeseen kuuluvalla Lunar Gateway -avaruusasemalla, joka on suunniteltu Kuun kiertoradalle pysyväksi tukipisteeksi.

ASRO on tehnyt EAD-laitteita yhteistyössä Saksan avaruushallinto DLR:n kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. Tässä projektissa ASRO on projektin päähankkija ja DLR alihankkija, kun aiemmin ASRO on ollut alihankkijan roolissa.

Nyt alkaneessa projektissa EAD-säteilymonitoreista kehitetään astronauttien mukana kulkevia versiota, jotka kiinnitetään suoraan avaruuspukuun. Noin kännykän kokoluokkaa olevien laitteiden patterinkestoa parannetaan, ja niihin on tulossa lisäominaisuutena muun muassa langaton tiedonsiirto.

ASRO:n kehittämiä laitteita käytetään turvaamaan eurooppalaisten astronauttien työtä avaruudessa niin Kansainvälisellä avaruusasemalla kuin tulevilla Artemis-ohjelman lennoilla Kuuhun. Säteilymittauslaitteet kulkevat astronauttien käyttöön ESA:n kautta.

Artemis-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on valmistautua miehitettyihin Mars-lentoihin.

”On todella upeaa, että saamme olla mukana myös Artemis-ohjelman jatkossa, joka voi viedä ihmiskunnan pidemmälle kuin koskaan ennen. Säteily on merkittävä uhka ihmisille avaruusmatkoilla. Onnistumista varten tarvitaan tarkkaa tietoa avaruuden säteilystä, jotta astronautit selviävät poikkeuksellisissa olosuhteissa”, Lehti jatkaa.
 

Biologista tutkimusta avaruudessa

Säteilymonitorien lisäksi ASRO keskittyy erityisesti Mini Fluorescence Microscope -mikroskooppinsa kehittämiseen. Miniatyyrikokoinen mikroskooppi mahdollistaa biologisten näytteiden reaaliaikaisen kuvantamisen avaruudessa. Siihen halutaan yhtä hyvät toiminnallisuudet kuin pöytämikroskooppiin.

”Tällä hetkellä biologista tutkimusta avaruudessa tehdään pääosin tutkimalla näytteet Maassa, lähettämällä ne avaruuteen ja tutkimalla näytteet paluun jälkeen uudelleen. Mikroskoopin avulla saadaan paljon enemmän reaaliaikaista tietoa näytteiden reagoimisesta avaruudessa. Teknologialle on paljon sovelluskohteita esimerkiksi lääketieteen ja lääkekehityksen aloilla”, kertoo ASRO:n tuotepäällikkö Kiira Tiensuu, joka vastaa mikroskoopin kehityksestä.

Mikroskooppia kehitetään ESA:n teknologiakehitysohjelmassa, ja sen ensilento avaruuteen on vuonna 2026. Teknologiaa voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi kaupallisilla avaruusasemilla ja myös maan päällä kohteissa, joissa mittalaitteet pitää viedä näytteen luo herkkiin ympäristöihin.

”Kehittämämme säteilymonitorit ja mikroskooppi voivat tukea toisiaan tutkimuskäytössä. Monitoreilla saadaan tietoa säteily-ympäristöstä, ja mikroskoopilla voidaan kuvantaa säteilyn vaikutuksia soluihin.”
 

Uusia markkinoita Maan kiertoradalla

ASRO on Suomessa alallaan ainutlaatuinen toimija, mutta avaruuteen liittyvä liiketoiminta itsessään on kasvussa. Suomesta löytyy esimerkiksi kaukokartoitukseen eli Maan kuvaamiseen tarkoitettua teknologiaa kehittäviä yhtiöitä, ja suomalainen avaruusteollisuus elää tällä hetkellä vahvaa nousukautta.

ESA ja Nasa ovat siirtäneet toimintansa painopistettä Kuun valloitukseen ja Mars-lentojen suunnitteluun. Lisäksi Kansainvälisen avaruusaseman toiminnan arvioidaan loppuvan vuonna 2030, minkä jälkeen tilalle tulee kaupallisten toimijoiden ratkaisuja. Avaruusala on kuitenkin globaalissa nosteessa.

”Matalan kiertoradan toimintoihin ja satelliitteihin liittyviä palveluita ostetaan jatkossa yhä useammin kaupallisilta toimijoilta. Tavoitteemme on nykyisten projektien lisäksi kasvattaa liiketoimintaa säteilymittausratkaisuilla ja avaruusympäristön mikroskooppiratkaisuilla, joten ASRO:n kannalta avaruusteknologian tulevaisuus näyttää lupaavalta”, Lehti summaa.

Lisätietoja:

Tuotepäällikkö Kiira Tiensuu, Aboa Space Research Oy, 050 406 3197
 

EAD-säteilymonitori asennettuna Orion-aluksessa. (Kuva: Nasa)