1960-luku
Otettiin käyttöön satelliittien kautta tehtävää tiedonvälitystä sekä opeteltiin hyödyntämään kaukokartoitussatelliittien keräämiä kuvia ja tietoja
1964
Suomi liittyy COSPARiin (Committee on Space Research)
1967-77
Suomi liittyy YK:n avaruussopimuksiin
1970-luku
Ionosfäärin ja maan magneettikentän tutkimusta. Radioteknologian kehitystä.
1980-luku
Tiedeinstrumenttiyhteistyötä Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa: Phobos-1-luotaimen plasma-analysaattori, Aspera laukaistiin kohti Marsia vuonna 1988. Eurooppalainen yhteistyö lisääntyy.
1986
Suomesta tulee EUMETSATin jäsenvaltio
1987
Suomesta tulee ESA:n liitännäisvaltio
1989
Avaruusasiain neuvottelukunta perustetaan
1990-luku
ESA:n ohjelmat: tiede, navigaatio, kaukokartoitus, tietoliikenne, avaruusturvallisuus. Kahdenvälisiä projekteja esimerkiksi NASA:n, Kanadan, Venäjän ja eurooppalaisten valtioiden kanssa.
1995
Suomi liittyy Euroopan Unioniin. Suomesta tulee Euroopan avaruusjärjestön jäsen
2000-luku
EU:n avaruusohjelmat: Galileo, EGNOS, Copernicus
2004
Suomi liittyy Euroopan eteläisen observatorion (ESO) jäseneksi
2010-luku
Avaruustoiminnan uudet liiketoimintamahdollisuudet, ns. New Space, tuo uusia toimijoita Suomessakin.
2013
Avaruusstrategia 2013-2020
2017
Ensimmäiset suomalaiset satelliitit: Aalto-1 2017 ja Iceye X-1 2018
2017-19
Arktisen neuvoston puheenjohtajuus
2017
ESA BIC perustetaan 2017
2018
Laki avaruustoiminnasta voimaan
2018
Business Finlandin New Space Economy -ohjelma käynnistyy
2018
Avaruusstrategia 2019-2025
2018
Suomesta tulee YK:n avaruuskomitean COPUOS:n jäsen
2019
Avaruusasian neuvottelukunnan päivitys
2019
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
2022
Avaruusasiain neuvottelukunnan päivitys
2023
Suomi liittyi miehitettyjen lentojen avaruusohjelmaan (E3P)
