Galileo – Euroopan unionin satelliittinavigointijärjestelmä

Kaikkialla maailmassa toimivana, kaikille avoimena ja ilmaisena peruspalveluna Galileo tarjoaa sijainti- ja aikatietopalvelun. Avoimen sijaintitiedon tarkkuuden on todennettu olevan noin 1,5 metriä myös Pohjoismaiden alueella. Tämä on parempi kuin GPS-järjestelmän tarkkuus, joka vaihtelee yleisesti noin 2–5 metrin välillä. Galileon aikatieto on hieman GPS:ää tarkempi. Galileo-satelliittien kiertoratojen kallistuskulma eli inklinaatio on GPS:ää suurempi, joten Galileo-satelliitit näkyvät paremmin pohjoisessa Euroopassa ja suomalaiset hyötyvät tästä laadukkaampien paikannuspalveluiden muodossa.

Avoimen palvelun signaali lähetetään satelliiteista kahdella eri taajuusalueella, mikä parantaa järjestelmän häiriösietoisuutta. Kaksitaajuusvastaanotto parantaa myös paikannustarkkuutta.

Galileon avoimet peruspalvelut tulivat saataville kaikkialle maailmassa vuonna 2016, kun järjestelmä siirtyi initial operational capability (IOC) -vaiheeseen. Ennen täysimääräisen käyttöönoton julistamista ja siirtymistä full operational capability (FOC) -vaiheeseen järjestelmän toiminnallinen suorituskyky todennetaan ja siihen tehdään tarvittavia päivityksiä.

High Accuracy Service (HAS) on Galileon erityispalvelu, joka tuottaa käyttäjälle sijaintitiedon noin 20 cm:n tarkkuudella. HAS-signaali lähetetään satelliiteista erillisellä, kolmannella taajuudella, ja sillä täydennetään avoimen palvelun tuottamaa sijaintitietoa. HAS on kaikille avoin ja maksuton palvelu, mutta sen hyödyntämiseen tarvitaan palvelun käyttämän taajuusalueen vastaanottoon ja lähetteen käsittelyyn kykenevä päätelaite.

Galileon HAS-tarkkuuspalvelu on kehitysvaiheessa, eikä se ole vielä saatavilla käyttäjille.

HAS-tarkkuuspalvelu on tarkoitus tuoda käyttöön kaksivaiheisesti. Alkuvaiheessa (Initial operational capability, IOC)  palvelun toiminnallisuus todennetaan ja järjestelmään tehdään vielä tarvittavia päivityksiä. Palvelu on jo IOC-vaiheessa käyttäjien ulottuvilla. IOC-vaiheen suunnitellaan alkavan vuoden 2022 aikana. Täyteen toimintavalmiuteen (full operational capability,  FOC) siirrytään, kun palvelun toiminta on todennettu. Tämän suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2023 loppuun mennessä.

Galileo tarjoaa avoimelle sijainti- ja aikatietopalvelulleen eritasoisia todennuspalveluita, joilla käyttäjä voi halutessaan varmistua, että palvelun signaalit tulevat nimenomaan Galileo-satelliiteista. Sekä kaikille avoin todennuspalvelu OS-NMA (Open Service Navigation Message Authentication) että kaupallinen todennuspalvelu CAS (Commercial Authentication Service) perustuvat salattuun satelliittisignaaliin, jolla varmistetaan, että signaali on muuttumaton ja peräisin tunnetusta lähteestä. Tällä estetään kolmannen osapuolen aiheuttama signaalien väärentäminen ja järjestelmien harhauttaminen.

Kaupallinen palvelu ja kaikille avoin todennuspalvelu käyttävät erilaista salauksen purkuavainten hallintaa. Kaupallisessa CAS-palvelussa avaimet jaetaan käyttäjille varmennettua reittiä pitkin. Tämä mahdollistaa salatun satelliittisignaalin purkamisen reaaliaikaisesti päätelaitteessa. Avoimessa OS-NMA-palvelussa käytetään yksityinen–julkinen -avainparia, mikä mahdollistaa kevennetyn avaintenjakelukanavan käytön, mutta toisaalta aiheuttaa viiveen satelliittisignaalin aitouden tunnistamisessa. OS-NMA:n luotettavuus vertautuu selaimissa käytettyjen varmenteiden (sertifikaattien) luotettavuuteen: käyttäjä joutuu luottamaan siihen, että aidon varmenteen on asentanut hyvää aikova taho.

Avoimen OS-NMA-todennuspalvelun käyttöönoton suunnitellaan tulevan loppukäyttäjien saataville initial operational capability (IOC) -vaiheessa vuoden 2022 aikana. Tämän jälkeen palvelun toiminnallisuus todennetaan ja järjestelmäteknologiaan tehdään tarvittavia päivityksiä. Täysimääräisenä palvelun suunnitellaan tulevan käyttöön (full operational capability (FOC) -vaiheeseen siirryttäessä) vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kaupallisen CAS-todennuspalvelun käyttöönoton aikataulu on toistaiseksi avoin.

Galileo-satelliitteihin on rakennettu tuki maailmanlaajuista Cospas-Sarsat-hätäsignaalijärjestelmää varten. Poikkeuksellista järjestelmässä on se, että Galileon pelastuspalvelu SAR pystyy toimittamaan hätäsignaalin lähettäjälle kuittauksen siitä, että hätäsignaali on vastaanotettu. Näin hätäviestin lähettäjä saa varmuuden siitä, että pelastustoimet ovat käynnistyneet. Hätäviestien paikannuksen on määritetty tapahtuvan 10 minuutin sisällä signaalin lähettämisestä. Galileon SAR-palvelun käyttämiseksi tarvitaan erityinen hätälähetin.

Galileon SAR-pelastuspalvelu julistettiin käyttöönotetuksi täysimääräisenä 21.1.2020. Palvelu on käyttömaksuton.

Perinteiset satelliittipaikannuspalvelut ovat valitettavan haavoittuvia sekä tahalliselle häirinnälle ja harhautukselle että myös tahattomille ilmastohäiriöille. Galileon julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS) on tarkoitus tuottaa sähköisesti ja toiminnallisesti varmistettua, jatkuvaa sijainti- ja aikatietoa EU:n jäsenvaltioille elintärkeisiin toimintoihin kaikissa olosuhteissa – myös kriisitilanteissa. PRS-palvelun käyttäjiä ovat sellaiset viranomaiset ja kriittisen infrastruktuurin toimijat, jotka tarvitsevat jatkuvia ja häiriöttömiä sijainti- ja aikapalveluita. Tällaisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi teleyritykset, pankit, erilaiset liikenteen ja logistiikan toimijat, energiasektori, poliisi, pelastustoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja tulli.

Galileo-järjestelmän PRS-palvelun on tarkoitus olla EU:ssa operatiivisessa käytössä vuoden 2025 kuluessa. Tavoitteena on, että Suomi ottaa PRS-palvelun kansallisesti käyttöönsä mahdollisimman nopeasti tämän jälkeen. Suomen kansalliseksi PRS-viranomaiseksi on nimetty liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom). PRS-viranomainen vastaa käyttäjien valtuuttamisesta, vastaanotinten ja teollisen PRS-laitetuotannon valvonnasta ja erityisesti siitä, että PRS-käyttäjät saavat palvelun käyttämisessä tarvittavat salausavaimet.

Lue lisää PRS-palvelusta