Euroopan avaruusjärjestö ESA
Euroopan avaruusjärjestö ESA (European Space Agency) on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa, -tieteessä, -teknologiassa ja sovelluksissa. ESA:lla on 22 jäsenmaata ja sen pääkonttori on Pariisissa.
Suomi on ollut ESA:n täysjäsen vuodesta 1995 alkaen. ESA on merkittävä eurooppalainen tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöfoorumi. Suomen ESA-jäsenyys on vahvistanut avaruustutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, mahdollistanut suomalaisten avaruusalan tutkimusryhmien ja avaruusteollisuuden osallistumisen maailman johtaviin avaruustieteen missioihin ja uusien tieteellisten tulosten syntymiseen. ESA:n kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja saada globaaleja referenssejä.
ESAn vuosibudjetti on 6,49 miljardia euroa, josta jäsenmaiden rahoitus on 4,55 miljardia. Tästä Suomen osuus on noin 28 miljoonaa euroa vuodessa.
Osa ESA:n rahoituksesta on jäsenmaan bruttokansantuotteen mukaan määriteltyjä ns. pakollisia maksuja kuten perustoiminnot ja tiedeohjelma sekä Guyanan avaruuskeskus, joista työ- ja elinkeinoministeriö vastaa. Pakollisten ohjelmien osuus Suomen ESA-budjetista on noin 12 miljoonaa euroa.
Osa ESA:n rahoituksesta perustuu jäsenvaltioiden kansallisten vahvuuksien ja strategisten painopisteiden mukaisiin valintoihin (vapaaehtoiset ohjelmat). ESA:n vapaaehtoisten ohjelmien maksut rahoitetaan Business Finlandin budjetista. Niiden osuus Suomen ESA-budjetista on noin 16,2 miljoonaa euroa vuodessa. Suomi on osallistunut erityisesti kaukokartoituksen, tietoliikenteen, navigoinnin ja avaruuden turvallisen käytön ohjelmiin sekä useisiin tiedeohjelman hankkeisiin.
ESA:n teollisuuspolitiikan mukaan osallistumismaksuista tulee palautua jäsenmaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille sekä korkeakouluille kohdistuvina tilauksina ns. maapalautteena. Maapalauteosuuden lisäksi rahoituksella mahdollistetaan suomalaisten työskentely järjestössä sekä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja testiympäristöjen hyödyntäminen.
Suomi liittyi vuoden 2023 alusta Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen lentojen ohjelmaan
ESAn Terrae Novae -tutkimusohjelma johtaa Euroopan inhimillistä matkaa Solar-järjestelmään käyttäen robotteja edeltäjinä ja tiedustelijoina. Avaruuden tutkimisessa on kyse matkaamisesta kauemmas ja uusien kokemusten ja tietämyksen tuomisesta takaisin auttamaan meitä maapallolla. Ihmiskunta hyötyy uusista löydöksistä, kunnianhimoista, tieteestä, inspiraatiosta ja haasteista.
ESAn avaruuskiihdyttämö Suomessa
Copernicus Sentinel-1 missio vie meidät Suomen suurimman ja pohjoisimman alueen, Lapin yli, juuri ennen joulua. Kuva: ESA