EU:n avaruusohjelma
EU:n avaruusohjelma on osa monivuotista rahoituskehystä ja sen budjetti vuosille 2021-27 on 14,8 miljardia euroa.
Avaruusohjelman tavoitteena on tuottaa huippulaatuista ajantasaista avaruusdataa, tietoa ja palveluita, jotka edistävät EU:n poliittisia painopistealueita. Lisäksi tavoitteena on varmistaa ohjelman aikaansaamat sosioekonomiset hyödyt, vahvistaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden riippumattomuutta sekä edistää EU:n kansainvälistä roolia vahvana avaruustoimijana. Avaruusohjelman tavoitteena on lisäksi tukea Euroopan itsenäistä pääsyä avaruuteen, edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta ja kestävää kasvua, erityisesti ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet.
Euroopan Unionin Avaruusohjelmavirasto EUSPA (European Union Agency for the Space Programme) vastaa avaruusohjelman palveluista ja turvallisuudesta.
EU:n avaruusohjelman alaohjelmia ovat navigaatiosatelliittijärjestelmä Galileo, alueellinen satelliittinavigointijärjestelmä EGNOS, maanhavainnointijärjestelmä Copernicus, avaruuden tilannekuvaa tuottava Space Situational Awareness sekä viranomaisten turvallinen viestintäpalvelu GovSatCom.
EU:n avaruusohjelman alaohjelmat
Galileon ja EGNOS:n tavoitteena on tarjota huippulaatuisia, turvallisia paikannus- ja aikasynkronointipalveluja.
Galileo tuottaa maksuttomia paikannus- ja aikasynkronointitietoja kuluttajille ja ammatti- tai kaupalliseen käyttöön sekä osin maksullisia signaalien todennuspalveluja ammatti- ja kaupalliseen käyttöön, julkisesti säänneltyjä turvallisuuspalveluja valtuutetuille toimijoille (public regulated services eli PRS-palveluja) ja hätätilannepalveluja.
EGNOS (European Geostationary Navigation Overlay Service) on EU:n ylläpitämä GNSS-järjestelmien paikallinen tukijärjestelmä, joka havainnoi GNSS-signaaleja ja tuottavat sijainninmäärityksen korjaus- ja luotettavuustietoa
Copernicus-ohjelman tavoitteena on tuottaa täsmällistä ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja -tietoa EU:n ja jäsenmaiden politiikkojen tukemiseksi esimerkiksi ympäristö-, ilmastonmuutos-, maanviljelys-, turvallisuus- ja digitaalisen talouden aloilla. Copernicuksen data käsittää omien Sentinel-satelliittien tuottamaa dataa, kolmansien osapuolten dataa sekä in situ -dataa. Copernicuksen tuottama data on täysimääräisesti, avoimesti ja maksutta saatavilla.
Avaruuden tilannekuva-ohjelman (Space Situational Awareness) tavoitteena on valvoa, jäljittää ja tunnistaa avaruusesineitä, valvoa avaruussäätä (Space Weather SWE) sekä verkottaa jäsenvaltioiden maata lähellä olevien kappaleiden havainnointikapasiteetteja (Near Earth Objects NEO).
Avaruusesineiden valvonta, jäljitys ja tunnistus on delegoitu EU:n SST-konsortiolle (Space Surveillance&Tracking). Konsortio on ollut operatiivinen 2017 lukien ja mukana ovat Ranska, Saksa, Espanja, Italia, Puola, Romania ja Portugali. Konsortion tarkoituksena EU:n avaruusinfran suojeleminen avaruusromulta ja avaruusesineiden yhteentörmäykseltä sekä EU:n suojautuminen avaruusromun hallitsemattomalta paluulta ilmakehään.
GovSatCom-ohjelman (Governmental Satellite Communications) tavoitteena on varmistaa luotettavan, turvallisen ja kustannustehokkaan satelliittiviestintäpalvelun pitkän aikavälin saatavuus. GovSatComin käyttäjiä ovat kriittisten turvatoimien valvonnasta ja johtamisesta vastaavat unionin tai jäsenvaltion viranomaiset taikka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt. Käyttäjät valtuutetaan erikseen palveluiden käyttöön.