Avaruushallinnon toimijat
Suomessa eri ministeriöt ja virastot hoitavat avaruustoimintaan liittyviä tehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi toimintaa avaruusasiain neuvottelukunnan, sen sihteeristön ja valmistelujaostojen kautta.
Työ- ja elinkeinoministeriön avaruustiimi toimii Suomen avaruustoimistona ja huolehtii Suomen avaruushallinnon koordinaatiosta. Tiimi toimii avaruusasiain neuvottelukunnan päätoimisena sihteeristönä, koordinoi Suomen kansainvälistä edustamista, vastaa kansallisesta lainsäädännöstä ja osallistuu kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen sekä huolehtii suomalaiseen avaruusalaan ja -politiikkaan liittyvästä viestinnästä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on avaruustoiminnan lupaviranomainen ja ylläpitää avaruusesineiden rekisteriä.
Satelliittinavigointijärjestelmät (GNSS) kuuluvat Suomessa liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalalle. Ministeriö johtaa toimialan kansainvälistä yhteistyötä, kansallista valmistelua ja seurantaa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii lupa- ja valvontaviranomaisena radiotaajuuksien käytölle sekä avaruusesineiden että niitä ohjaavien maanpäällisten radiolähettimien osalta koordinoiden kansalliset ja kansainväliset taajuuksien käytöt sekä toimien taajuusasioiden kansainvälisessä valmistelussa mm. Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n ja Euroopan posti- ja televiestintäliiton CEPT:n suuntaan. Lisäksi Traficom toimii lupa- ja valvontaviranomaisena maa-asemille ja eräille tutkille.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii LVM:n ohjauksessa vastuuviranomaisena satelliittinavigointiin liittyvissä asioissa. Traficomin keskeisimmät tehtävät ovat EU:n Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän kehittämisen kansallinen koordinointi ja Suomen edustaminen ohjelmien työryhmissä, GNSS-järjestelmiin liittyvän käytettävyyden, tilannekuvan, tietoturvallisuuden ja yhteiskunnallisen valmiuden edistäminen, GNSS-järjestelmiä koskevan tietoisuuden levittäminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisen elinkeinoelämän liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen edesauttaminen. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on nimitetty kansalliseksi PRS-viranomaiseksi, joka hoitaa Galileon julkisesti säännellyn palvelun (PRS) lakisääteisiä velvoitteita Suomessa. Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena edustajana EU:n avaruusohjelmakomponenttien turvallisuushallintaa koordinoivassa turvallisuushyväksyntälautakunnassa (EUSP SAB). Kyberturvallisuuskeskus koordinoi lisäksi kansallista työskentelyä kunkin avaruusohjelmakomponentin turvallisuustyöryhmissä.
Yhteystiedot: Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin avaruusasiat
Lupa-asiat: satellites(at)traficom.fi
Galileo PRS-asiat: prs(at)traficom.fi
Business Finlandin New Space Economy -ohjelma tarjoaa innovaatiorahoitusta, verkostoja ja vientipalveluja suomalaisen avaruusosaamisen kehittämiseksi globaaliksi liiketoiminnaksi.
New Space Economy -ohjelma on tarkoitettu suomalaisille, kasvavaa avaruusalaa uudistaville startup-yrityksille, kasvua hakeville valmistavan teollisuuden yrityksille ja dataa hyödyntäville yrityksille.
Ohjelmassa rahoitetaan myös suomalaista avaruustutkimusta.
Ilmatieteen laitoksen Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluva Arktinen avaruuskeskus (FMI-ARC) Sodankylässä vastaanottaa satelliittidataa ja toimittaa dataa sekä siitä tehtyjä tuotteita käyttäjille niin Suomessa kuin eri puolilla maapalloa.
Ilmatieteen laitoksen yhteyteen on perusteilla Kansallinen Avaruustilannekeskus (AVATIKE). Keskus ylläpitää avaruustilannekuvaa ja jakaa siihen liittyvää asiantuntijatietoa kansallisille viranomaisille sekä muille kotimaisille toimijoille. Ilmatieteen laitoksen kumppanina avaruustilannekeskuksen toiminnassa on Maanmittauslaitos.
Avaruustilannekeskus tiedottaa ja varoittaa viranomaisia avaruudesta tai avaruustoiminnasta johtuvista häiriö- tai vaaratilanteista. Näitä voivat aiheuttaa ruuhkautuva lähiavaruus ja avaruussään ilmiöt kriittisille satelliittipalveluille ja yhteiskunnalle muille toiminnoille. Suoranaisia uhkatilanteita saattavat aiheuttaa Maahan iskeytyvät satelliittien osat ja muu avaruusromu sekä ajoittain Maan lähelle saapuvat asteroidit ja komeetat.
Keskus toimii kansallisena yhteyspisteenä eurooppalaisen avaruustilannekuvatiedon muodostamisessa, ja tekee tiiviistä yhteistyötä USA:n vastaavan organisaation (National Oceanic and Atmospheric Administration, NOAA) sekä muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Avaruustilannekeskuksen perustaminen alkoi joulukuussa 2024. Ympärivuorokautinen (24/7) palvelutoiminta alkaa vuoden 2027 aikana. Tarkoituksena on tarjota kansallisesti kohdennettua avaruustilannekuvatietoa yhden luukun periaatteella verkostoitumalla kotimaisten tutkimuslaitosten ja kaupallisten toimijoiden kanssa.
Ulkoministeriön vientivalvonta toimii laissa säädettyjen valvonnanalaisten tuotteiden lupaviranomaisena. Avaruustoimintaan saattaa liittyä sellaisia tuotteita, teknologiaa, palveluita tai muita hyödykkeitä, jotka soveltuvat normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Kaksikäyttötuotteet voivat olla hyvin erilaisia korkean teknologian tuotteita, kuten ydinaineita, erityismateriaaleja ja niihin liittyviä laitteita, elektroniikkaa, tietokonelaitteita, tietoliikenne- ja tiedonsuojauslaitteita sekä esimerkiksi antureita ja lasereita.
Sisäministeriö toimii turvallisen satelliittilaajakaistan ohjelmien (GOVSATCOM ja IRIS2) kansallisena yhteyspisteenä.
Puolustusministeriö vastaa avaruusjärjestelmien hyödyntämisestä puolustuksen tarpeisiin.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on todella monipuolista avaruusalan toimintaa.