”Kansallisen avaruustilannekeskuksen myötä Suomelle tulisi kyvykkyys arvioida avaruudesta tulevaa haittaa ja vaaraa”
Avaruus on tullut osaksi kaikkien kansalaisten arkea. Satelliittitoiminnan yleistymisestä koituu moninaisia hyötyjä, mutta se on johtanut myös lähiavaruuden ruuhkautumiseen – tämä altistaa avaruusriippuvaisia yhteiskuntia uudenlaisille riskeille. ”Kansallinen avaruustilannekeskus olisi hyvä tapa ennakoida avaruusperäisiä riskejä”, kertoo Ilmatieteen laitoksella työskentelevä tutkijaprofessori Ari-Matti Harri.
Maapallon kiertoradat ovat ruuhkaantuneet: Euroopan avaruusjärjestö ESAn tilastojen mukaan ihmisten kiertoradoille sijoittamien avaruusesineiden kokonaismassa on suurin piirtein 11 000 tonnia: tällä hetkellä avaruudessa on yli 10 000 satelliittia, mutta myös avaruusromumäärä on kasvussa. Avaruuskappaleiden määrän kasvu lisää satelliittien törmäysriskiä merkittävästi, minkä vuoksi satelliittiliikenteen seuranta nähdään yhteiskunnallisen toimivuuden kannalta yhä tärkeämpänä.
Viime vuosikymmenten saatossa avaruusesineiden määrän kasvu on ollut räjähdysmäistä. Euroopan avaruusjärjestö ESA arvioi kiertoradoille sijoitetun laitteiston ja avaruusromun kokonaismassan olevan noin 11 000 tonnia. Lähde: ESA.
Avaruusriippuvaisuus edellyttää lähiavaruuden tarkkaa seurantaa
Yhä useampi yhteiskunnallinen sektori nojaa tietoliikenteen, sääennusteiden ja paikkatietojen varaan. ”Yhteiskuntien avaruusriippuvaisuus on kasvussa”, kommentoi Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -yksikön päällikkö. Myös suomalainen yhteiskunta nojaa pitkälti avaruustoiminnan varaan ja satelliittitoiminnan häiriintymisellä olisi merkittäviä vaikutuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ari-Matti Harri korostaa, että törmäysuhan alla olevien satelliittien ratatietoja on tästä syystä aiheellista seurata tarkasti. Myös avaruussään aktiivisuus voi vaikuttaa avaruusriippuvaisten palveluiden laatuun: ”Aurinkomyrsky voi alueittain laskea paikannustarkkuutta. Meidän on seurattava sekä avaruussäätä että satelliittien törmäystodennäköisyyksiä ympärivuorokautisesti. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta lähiavaruuden seuranta, eli avaruustilannetietoisuus, on ehdottoman tärkeää”, kommentoi Harri.
FSSAC - ympärivuorokautinen informaatio- ja viranomaispalvelu
Suomessa käydään juuri keskustelua kansallisen avaruustilannekeskuksen (Finnish Space Situational Awareness Centre, FSSAC) perustamisesta. ”FSSAC:n tarkoitus olisi tuottaa informaatio- ja viranomaispalveluita ympäri vuorokauden. FSSAC:n myötä Suomelle tulisi kyvykkyys ymmärtää ja arvioida avaruudesta tulevaa haittaa ja vaaraa ja jakaa avaruustilannetietoja relevanteille toimijoille”, kommentoi Harri.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä julkaisi tämän vuoden alkupuolella kansallisen selvitystyön, joka arvioi avaruustilannekeskuksen tarpeellisuutta seuraavasti: ”Avaruustilannekeskuksen perustaminen edistäisi (…) Suomen kokonaisturvallisuuden tavoitteita, kuten kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.”
”Avaruustilannekuva toteutuu globaalin yhteistyön tuloksena”
Harri korostaa, että kansallisen avaruustilannekeskuksen tehtävä on tuottaa avaruustilannekuvaa kansainvälisenä yhteistyönä kumppaneinaan mm. eurooppalainen EU SST sekä Yhdysvaltain USSPACECOM. ”Mikään Euroopan maa ei pysty yksin tuottamaan kattavaa tilannekuvaa lähiavaruuden tilasta – avaruustilannekuva toteutuu globaalin yhteistyön tuloksena. Valtioilla on puolestaan vastuu varmistaa avaruustilannedatan toimittaminen kansallisille toimijoille.”
Viime syksynä Suomi liittyi Ilmatieteen laitoksen johdolla – kumppaninaan Maanmittauslaitos – Euroopan unionin avaruusvalvontaorganisaatioon (EU SST), joka yhdistää 15 jäsenmaan kansainvälisiä havaintokyvykkyyksiä ja ylläpitää reaaliaikaista tilannekuvaa lähiavaruuden tilanteesta. Suomi kontribuoi EU SST –verkostoon osallistumalla tilannekuvan muodostamiseen sekä jakamalla Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman vastaanottamaa havaintodataa EU SST:n muille jäsenvaltioille.
Suomessa on jo vakiintunutta avaruustilanneosaamista
Ari-Matti Harri nostaa esiin, että kansallinen avaruustilannekeskus muodostaisi jatkumoa Suomessa jo ennestään vakiintuneille avaruustilannepalvelujen kyvykkyyksille. ”Ilmatieteen laitos ohjaa yhtä neljästä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n nimeämistä avaruussääkeskuksista: Pecasus jakaa globaalia avaruussääpalvelua mm. kansainväliselle lentoliikenteelle. Ilmatieteen laitoksen oma avaruussääpalvelu toimittaa avaruussäätietoja myös Suomen erinäisille tasoille. Kansallinen avaruustilannekeskus laajentaisi Suomen avaruuteen keskittyvää päivitystoimintaa. Avaruussään lisäksi FSSAC huomioisi myös satelliittien ja avaruusromun hiukkasten törmäys- ja sirpaloitumistodennäköisyydet sekä arvioisi komeettojen ja asteroidien muodostamaa riskiä.”
Ari-Matti Harri puhui kesän Space Business Forumissa avaruustilannekeskuksesta.
Ari-Matti Harri - pitkän linjan avaruusammattilainen
Avaruustilannetietoisuuden edistäminen on ollut merkittävä osa Ari-Matti Harrin 35-vuotista uraa Ilmatieteen laitoksella. Tänä päivänä Harri koordinoi mm. Suomen roolia EU:n avaruusvalvontaorganisaatiossa (EU SST). Avaruustilannetietoisuuden edistämisen lisäksi pitkälle uralle on mahtunut monta muutakin kohokohtaa: ”Tähänastisen urani kohokohtiin lukeutuu ehdottomasti tutkimuslaitteiden valmistaminen planeettaluotaimiin, kuten näiden laskeutumisen seuraaminen Marsiin tai Saturnuksen kuuhun Titaniin.” Harrin tulevaisuudenvisio Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimusyksikölle on, että yksikkö kehittäisi lisää kyvykkyyksiä avaruustilannetietoisuuden saralla. Harri visioi myös tiiviimmästä yhteistyöstä avaruussektorilla: ”Haluaisin osaltani vaikuttaa siihen, että oppi- ja tutkimuslaitosten, avaruusteollisuuden ja viranomaistason edustajat tekisivät Suomessa yhä tiiviimpää yhteistyötä.”
Lue lisää:
Ilmatieteenlaitoksen tiedote 28.11.2022: Suomi liittyi EU:n avaruusvalvontajärjestelmään
Eduskunnan julkaisu: Avaruustilannekeskus – Suunniteltuja toimintoja
