Avaruusasiat osana huoltovarmuutta
Suomen avaruustoiminta ja niihin liittyvä kansallinen infrastruktuuri ovat nousseet esiin myös huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuuskeskus onkin kiinnittänyt tarkempaa huomiota esimerkiksi avaruusmyrskyihin ja niiden mahdollisiin huoltovarmuusriskeihin.
Avaruusmyrsky, jonka alkusyy on auringossa tapahtuva purkaus, on tällainen mahdollisesti maailmanlaajuisestikin vakaakin tuhoa aiheuttava tapahtuma. Modernin historian voimakkain avaruusmyrsky tapahtui todennetusti vuonna 1859 ja tunnetaan nimellä Carrington-myrsky. Voimakkaiden avaruusmyrskyjen toistumisväliksi on laskennallisesti arvioitu suuruusluokaltaan noin 100 vuotta.
Avaruusmyrskyjen on arvioitu vahingoittavan satelliitteja, vaikuttavan tietoliikennesignaaleihin ml. paikannussatelliittien paikka- ja aikasignaalit. Lisäksi avaruusmyrskyillä voi olla negatiivisia vaikutuksia sähkönsiirtoverkkoihin. Nämä toiminnot ja infrastruktuurit ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä ja Huoltovarmuuskeskuksella on niiden toiminnan varmistamisessa ja mahdollisiin riskeihin varautumisessa oma tärkeä roolinsa. Viimeisimmässä kansallisessa riskiarviossa (2023) avaruusmyrskyt on listattu ja niillä arvioidaan olevan merkittävä vaikutus mm. talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden kannalta.
Huoltovarmuuden perusajatus on perinteisesti, että Suomi selviytyy vakavista häiriöistä ja poikkeusoloista. Lisäksi ajatuksena on ollut, että huoltovarmuuden takaamiseksi on tarpeen huomioida myös epätodennäköisempiä, mutta potentiaalisilta vaikutuksiltaan suurempia tapahtumia.
Avaruusmyrskyjen riskeihin on varauduttava riittävästi
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on alkanut painottaa toiminnassaan riskiperusteisuutta. Tämän mukaan HVK onkin kiinnittänyt avaruusmyrskyihin ja niiden mahdollisiin huoltovarmuusriskeihin tarkempaa huomiota. Tavoitteena on varmistaa, että avaruusmyrskyjen riskit tunnetaan erityisesti huoltovarmuudelle kriittisissä yrityksissä ja niihin varaudutaan riittävästi. Tavoitteen toimeenpanemiseksi ja resursoimiseksi HVK perusti suorastaan Avaruus- ja ilmastoasioiden tiimin (IMA-tiimi), jonka vetäjäksi tuli tämän artikkelin kirjoittaja. Toistaiseksi tiimissä ei ole vielä enempiä henkilöitä, mutta yhdelläkin hengellä asioita saadaan eteenpäin.
Tiimin tehtävänä on hallita avaruusriskejä laajemminkin kuin pelkästään avaruusmyrskyjen osalta. Avaruusriskeihin kuuluu lisäksi maan lähiavaruudessa lisääntyvä törmäysvaara satelliittien kesken sekä satelliittien ja avaruusromun välillä, avaruusromun tai maata ajoittain lähestyvien taivaankappaleiden mahdolliset törmäykset maahan, satelliittijärjestelmien tuottaman palvelutason tahattomat poikkeamat sekä viimeisenä myös valtiollinen vihamielinen toiminta avaruudessa. Näiden kaikkien seikkojen osalta pyrimme arvioimaan vaikutusta ja riskin suuruutta huoltovarmuuden kannalta. Mikäli negatiivisia vaikutuksia huoltovarmuuden kannalta ilmenee niille pyritään tekemään jotakin huoltovarmuuden säilyttämiseksi.
Melko pian IMA-tiimin perustamisen jälkeen kävi selväksi, että huoltovarmuuden avaruustyö on enemmän kuin pelkkää avaruusriskien hallintaa. Työhön tuli mukaan myös positiivinen näkökulma eli avaruusperusteisten palveluiden ja avaruusinfrastruktuurien tarjoamat mahdollisuudet yhteiskunnan ja huoltovarmuuden hyväksi. Lisäksi avaruusriskien hallinta on tarpeellista saada huoltovarmuusorganisaation eli huoltovarmuuden poolien ja sektoreiden agendalle.
Avaruusperusteisten palvelujen jatkuvuus on tärkeää
Avaruusperusteiset palvelut ovat kehittyneet merkittäväksi osaksi jokapäiväistä toimintaamme ml. huoltovarmuuden kannalta merkittävä toiminta. Huoltovarmuuskeskus toteutti talvella 2023 - 2024 selvityksen, jossa kartoitettiin avaruusperusteisten palveluiden käyttöä huoltovarmuudelle kriittisten toimijoiden osalta. Selvitys perustuu kyselyyn, joka lähetettiin merkittävälle osalle huoltovarmuudelle kriittisiä yrityksiä eri toimialoilla.
Kyselyn tulosten perusteella avaruustoiminnan tuottamat tiedot ja palvelut ovat laajasti käytössä myös huoltovarmuuden kannalta tärkeiden infrastruktuurien, palvelujen ja toimintojen osana ja mahdollistajana. Toiminnan harjoittajat arvioivat käytön edelleen laajenevan ja lisääntyvän. Avaruusperusteiset palvelut tuottavat merkittävää lisäarvoa ja tehokkuutta toiminnan toteutuksessa, joten riippuvuus niiden jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä on merkittävä ja kasvussa.
Joiltain osin avaruusperusteiset palvelut ovat kriittisiä ja voivat aiheuttaa huoltovarmuudelle tarpeellisen palvelun tai toiminnon katkeamisen. Yleensä kuitenkin avaruusperusteisten palvelujen häiriöt eivät kuitenkaan kokonaan lamauttaisi yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, vaan aiheuttaisivat enemminkin toiminnan volyymin tai tehokkuuden laskua. Toiminnanharjoittajilla on edelleen käytössään varamenetelmiä, joilla voidaan osittain paikata avaruusperusteisten tietojen ja palveluiden puutteita.
GNSS-satelliittien tarjoamilla paikannus-, navigointi- ja ajan määrittämisen palveluilla (PNT-palvelut) on huoltovarmuuden kannalta suurin käytön volyymi ja merkitys. PNT-palvelut ovat paikannuksen osalta tärkeitä erityisesti logistiikan ja pelastuspalvelujen suorituskyvyn ja volyymin kannalta.
Satelliittikaukokartoituksen avulla tuotettuja sää-, meri- ja ympäristöpalveluja hyödynnetään osana arkea lähes kaikessa toiminnassa yksittäisen ihmisen tasolta aina isoihin organisaatioihin ja toimintoihin. Sääpalvelut, -tiedot ja varoitukset näyttelevät merkittävää roolia erityisesti logistiikan ja kuljetusten toteuttamisessa kaikissa kuljetusmuodoissa, metsätaloudessa ja puun hankinnassa sekä maataloudessa.
Satelliittikommunikaatioon perustuvat vaihtoehtoiset tietoliikenneyhteydet ja viestintäjärjestelmät voivat olla tärkeitä varajärjestelmiä huoltovarmuudelle kriittisille toimijoille ja toiminnoille vakavissa häiriötilanteissa, joissa perinteiset viestintäinfrastruktuurit häiriintyvät. Satelliittiperusteinen varmistus ei ole vielä laajalle levinnyttä, mutta toimijat ovat tunnistaneet tämän merkittäväksi tulevaisuuden kehityspotentiaaliksi.
Huoltovarmuuden vaikutusta Suomen avaruustoimintaan arvioidaan
Suomen avaruustoiminta ja niihin liittyvä kansallinen infrastruktuuri ovat nousseet esiin myös huoltovarmuuden kannalta. Suomessa on pienehkö mutta merkittävä avaruusteollisuus, joka omaa merkittäviä kyvykkyyksiä ja on myös kasvamassa. Kysymys onkin, että onko avaruusteollisuus huoltovarmuuden kannalta niin merkittävä, että se pitäisi lukea huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi infrastruktuuriksi tai kriittisiksi palveluiksi. Huoltovarmuuskeskus on arvioimassa tätä asiaa ja tekee jo nyt asiassa hyvää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.
Avaruustoimiala on mukana myös EU:n CER-direktiivissä ((EU) 2022/2557), jonka tavoitteena on turvata Euroopan laajuisesti yhteiskunnan kannalta välttämättömien toimintojen, palvelujen sekä infrastruktuurien häiriöttömyys. Tämä direktiivin tavoitteet ovat hyvinkin samansuuntaiset Suomen kansallisten huoltovarmuuden tavoitteiden kanssa. CER-direktiivin kansallinen toimeenpano on valmisteluvaiheessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että huoltovarmuudella ja avaruusriskeillä sekä kansallisella avaruustoiminnalla on yllättävänkin vahvat linkit. Huoltovarmuuskeskus on ottanut avaruuskokonaisuuden osaksi toimintaansa.
