Hyppää sisältöön

Nuori tieteenala tekee tuloaan Suomessa: avaruuseettinen keskustelu on kasvussa

Maisteriopintojensa aikana Oskari Sivula törmäsi lehtiartikkelissa kiehtovalta kuulostavaan tieteenalaan: avaruusetiikkaan. Aihe jäi kytemään Sivulan takaraivoon ja nykyään hän tutkii sitä ammatikseen Turun yliopistossa. Haastattelussa SpaceFinland:in kanssa väitöskirjatutkija avaa nuoren tieteenalan keskeisiä kysymyksiä ja valottaa, mihin avaruusetiikkaa tarvitaan.

Moni mieltää avaruusetiikan vielä miltei eksoottiseksi tieteenalaksi. Mistä avaruusetiikassa on kyse?
Oskari Sivula: Avaruusetiikka tutkii avaruuteen liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Usein mukana on jonkinlainen normatiivinen komponentti, eli pohditaan: mitä siellä avaruudessa tulisi tehdä? Mikä on ihmisen paikka avaruudessa? Filosofian alla avaruusetiikka lukeutuu soveltavan etiikan yhdeksi osa-alueeksi, mutta se on mielekästä mieltää laajemmaksi monitieteelliseksi projektiksi. Filosofien lisäksi avaruuseettistä tutkimusta tekevät mm. astrobiologit sekä muut avaruustutkijat, politiikan tutkijat, tulevaisuudentutkijat, sosiologit ja oikeustieteilijät.

Milloin ja miten tieteenala sai alkunsa?
Tietyssä mielessä avaruuseettisen keskustelun juuret ovat paikannettavissa avaruusajan alkuaikoihin: 60-luvulla Hannah Arendt suhtautui kriittisesti avaruustoimintaan esseessään ”The Conquest of Space and the Stature of Man”. Avaruuseettisen keskustelun katsotaan käynnistyneen varsinaisesti kuitenkin vasta 80-luvulla, jolloin Marsin maankaltaistamisesta alettiin tehdä tutkimusta. Tämä herätti monenlaisia eettisiä kysymyksiä: jos Marsin olosuhteita voitaisiin muokata elämälle suotuisimmiksi, tulisiko näin tehdä ja mitä riskejä siihen liittyy? Olemmeko oikeutettuja muokkaamaan avaruuden ympäristöjä täysin mielivaltaisesti? 

Mikä on avaruusetiikan nykytila Suomessa?
Suomessa ei tähän mennessä ole tehty kovinkaan paljon avaruuseettistä tutkimusta – ala tekee täällä vasta tuloaan. Lisäkseni esimerkiksi astrobiologi Kirsi Lehto ja filosofi Mikko Puumala Turun yliopistolta ovat tutkineet alaa. Teemme tällä hetkellä yhdessä avaruuden asuttamiseen liittyvää tutkimusta. 

Millaisten kysymysten parissa avaruuseetikot pähkäilevät ihan konkreettisesti?
Merkittävä osa avaruusetiikasta on tavalla tai toisella ympäristöeettistä tutkimusta: Miksi taivaankappaleita tulisi suojella? Miten avaruuden elottomista ympäristöistä tulisi ajatella? Mikä olisi Marsista löytyvien mikrobien arvo? Miten avaruuden resursseja tulisi jakaa oikeudenmukaisesti? Kuinka edistää Maan kiertoratojen kestävää käyttöä, jotta vältytään ruuhkautuvalta lähiavaruudelta?

Mitkä kysymykset ovat nostaneet päätään ihan viime aikoina?
Avaruuden asuttamisen ympärillä käyty keskustelu on viime aikoina ollut melko suurta, mm. Elon Muskin kunnianhimoisten suunnitelmien kiihdyttämänä: Mitä syitä meillä olisi asuttaa Mars? Mitä eettisiä haasteita avaruuden asuttamiseen liittyy? 

Mihin kysymyksiin olet perehtynyt tähänastisella urallasi?
Olen pohtinut mm. kysymystä, tulisiko meidän pyrkiä levittämään elämää aurinkokuntamme ulkopuolelle: kyse on ns. suunnatusta panspermiasta (directed panspermia). Aihe on toistaiseksi tieteisfiktiota – nykyteknologioilla emme tähän vielä pysty, mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa pystyisimme lähettämään alkeellisella elämällä varustettuja luotaimia eksoplaneettoihin. Elämän kukoistaminen muilla planeetoilla toisi massiivisia seurauksia: maapallolta peräisin olevan elämän tarinaa voitaisiin jatkaa pitkälle kaukaiseen tulevaisuuteen asti. 

Miksi olet itse kiinnostunut avaruusetiikasta?
Tällaiset kosmiset kysymykset ovat kiinnostaneet minua aina – toisaalta minua myös kiehtoo se, että avaruusetiikka on vielä verrattain kartoittamaton, mutta kasvava ala. Olen myös kiinnostunut tulevaisuusorientoituneesta tutkimuksesta: haluan tutkia, mihin maailma on menossa ja eetikkona ennen kaikkea sitä, mihin sen ehkä tulisi mennä. 

Mihin avaruusetiikkaa tarvitaan?
Ilman eettistä harkintaa, vaarana on, että avaruustoiminta olisi pitkälti kaupallisten intressien ajamaa – tämä ei välttämättä ole yhteisen edun mukaista. Esimerkiksi, jos Kuuhun tai Marsiin lähdetään ryminällä, saatettaisiin vahingoittaa tieteenteon kannalta merkittäviä ympäristöjä. Yksi avaruusetiikan keskeinen tehtävä on avaruustoimintaa ohjaavien osittain ristiriitaisten intressien ja arvojen tarkastelu ja puntaroiminen.

Mitä nämä ristiriitaiset intressit ja arvot ovat?
Ristiriidassa voivat olla esimerkiksi edellä mainitut kaupalliset ja tieteelliset intressit. Toisaalta taas monet ympäristöarvot voivat olla uhattuna avaruustoiminnan seurauksena. Henkilöitetyillä avaruusmissioilla puolestaan yksilöiden autonomiaa voidaan mahdollisesti rajoittaa projektin onnistumisen turvaamiseksi. Avaruustoiminta voi myös herättää huolia kansainvälisissä suhteissa: kiinnostavien avaruusresurssien rajallisuus voi synnyttää geopoliittisia kiistoja. 

Eivätkö avaruusresurssit olekaan miltei loputtomat?
Nykyisillä ja lähitulevaisuuden teknologioilla saavutettavissa olevat avaruusresurssit eivät suinkaan ole niin ehtymättömät, kuin ne usein mielletään. Tämän takia kestävyyspohdiskelut ovat avaruuden kontekstissa hyvin tärkeitä.

Miten avaruuseettinen pohdinta vaikuttaa avaruustoimintaan?
Avaruusetiikan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, ettei tutkimusta tehdä vain omassa filosofikamarissa, vaan käydään keskustelua mahdollisimman laajan yhteisön keskuudessa. Ihanteellisesti, avaruusetiikka yltää myös dialogiin keskeisten päätöksentekijöiden kanssa: Ranskan avaruusjärjestö CNESsissä on mm. oma eettinen neuvonantaja. Käytännön esimerkiksi alan vaikuttavuudesta voidaan tarjota se, että kansainvälinen avaruustutkimuskomitea (COSPAR) on ottanut moraalifilosofiaa huomioon planeettojen suojelua käsittelevässä työssään sekä sen, että NASAn Artemis ohjelman myötä ensimmäinen nainen ja ei-valkoinen henkilö tulevat lentämään Kuuhun.

Mikä on avaruusetiikan tulevaisuus Suomessa?
Ilmassa on ainakin joitain viitteitä siitä, että avaruuseettinen keskustelu olisi Suomessakin kasvussa: esimerkiksi ensi kesänä Suomessa järjestetään Society for Social and Conceptual Issues in Astrobiology (SSoCIA):n konferenssi. Tällä hetkellä ainakin avaruustoiminta ja -teknologia näyttävät kehittyvän Suomessa – nämä kehitykset tuovat mukanaan uusia eettisiä haasteita, joista filosofien on otettava koppia. 

Lisäresursseja avaruusetiikasta:

Oskari Sivula: [email protected]

SpaceFinland