Avaruusinsinöörinä Euroopan avaruusjärjestössä

Paavo Heiskanen työskentelee Euroopan avaruusjärjestön (ESA) teknologiakeskuksessa European Space Research and Technology Centressä (ESTEC), joka sijaitsee Noordwijkissä Alankomaissa.
 

Minkälaista on työskennellä ESAssa? Mitä kuuluu nykyiseen työhösi?

Toimin tällä hetkellä yksikön päällikkönä teknologiadirektoraatin laatuosastolla. Johdan noin 20 henkilön tiimiä, jonka tehtäviin kuuluvat säteilynkestävyyden varmistus elektroniikkakomponenttien osalta sekä elektroniikkakomponenttien analysointilaboratorio. 

ESA on erittäin mielenkiintoinen ja monikulttuurinen paikka työskennellä. Harvassa paikassa on mahdollista olla päivittäin tekemisissä näin monien eri alojen huippuammattilaisten kanssa. Myös laboratoriomme on erittäin hyvin varusteltu, mikä mahdollistaa laadukkaiden analyysien tekemisen. ESA on toki myös virasto, joka asettaa omat hallinnolliset reunaehtonsa työskentelylle. Tämä lisää byrokratiaa mutta riippumattomuuden ja tasapuolisuuden ylläpitäminen on sen arvoista.  
 

Tarvitaanko ESTECissä hollannin kieltä? Onko sikäläisessä työkulttuurissa eroavaisuuksia suomalaiseen verrattuna?

ESAn viralliset kielet ovat englanti ja ranska. ESTECissä ei tarvitse osata hollantia. Hollannin kielen taito toki auttaisi päivittäisessä elämässä mutta Alankomaissa selviää englannilla lähes joka paikassa. Tämä itse asiassa hidastaa kielen oppimista, koska samalla tavalla kuin Suomessa, jos yrität puhua ihmisille hollantia, he usein vastaavat englanniksi.

Ranskan kielen taito sen sijaan olisi ehdoton etu. Ranska on edelleen eurooppalaisten yhteistyöprojektien valtakieli ja mikäli haluaa nostaa mahdollisuuksiaan edetä uralla, on ranskan kielen taidosta paljon etua.
 

Kerro aiemmista työpaikoistasi ja -tehtävistäsi

Valmistumiseni jälkeen työskentelin seitsemän vuotta elektroniikkateollisuudessa VTI Technologiesilla (nyk. Murata Electronics Finland) laatutehtävissä. Tämän jälkeen siirryin neljäksi vuodeksi ESAn palvelukseen, jossa työskentelin mm. elektroniikkakomponentti-insinöörinä. Palasimme Suomeen, jossa olin kaksi vuotta ICEYEllä avaruussegmentin laadunvarmistustiimin vetäjänä ja noin puolitoista vuotta Business Finlandin EU-yksikössä. Nyt oli sopiva aika palata ESAan töihin ja aloitin toisen virkani ESAssa vuoden 2023 loppupuolella.

Mikä sai sinut kiinnostumaan avaruusasioista?

Olen ollut kiinnostunut avaruusteknologiasta pienestä pitäen. Muistan kuinka 80-90-luvuilla katsoin nauhoitettuja avaruussarjoja kerta toisensa jälkeen. Pioneer- ja Voyager-luotaimet ja avaruussukkula ovat sellaista teknologiaa, jota minäkin halusin olla tekemässä.

Mikä on mielestäsi hyvä taustakoulutus avaruusalalle? Mikä on oma koulutuksesi?

Avaruusalasta sanoisin yleisesti erästä NASAn entistä johtajaa mukaellen: avaruus on vain paikka. Avaruus on toimintaympäristö, jossa tehdään tiedettä ja liiketoimintaa. Avaruusalalla tarvitaan kaikkia sellaisia tekijöitä kuin maanpäällisissäkin projekteissa. Eri alojen insinöörejä, projektipäälliköitä, juristeja, talousihmisiä, tiedottajia ja monia muita osaamisaloja tarvitaan. Itse olen avaruustekniikan maisteri Erasmus Mundus SpaceMaster -ohjelmasta, tutkintoni ovat Teknillisestä korkeakoulusta ja Luulajan teknisestä yliopistosta. Lisäksi teen osa-aikaisesti väitöskirjatutkimusta laadunhallinnasta avaruusteollisuudessa.

Kuinka ESAn työ näkyy konkreettisesti Suomen avaruustoiminnassa tai kansalaisten arjessa?

Jokainen suomalainen hyötyy ESAn kehittämästä teknologiasta joka päivä. Tarkka satelliittipaikannus ja aikasignaali, sääennusteet, kommunikaatiosatelliitit ja monet muut sovellukset ovat niin arkipäiväisiä, että niitä ei enää edes huomaa. ESA tukee myös teknologian kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa. Suomessa on monia yrityksiä, jotka tekevät ESA-projekteja. ESA tukee myös startupeja yhteistyössä Business Finlandin kanssa omassa yrityshautomossaan. 
 

Kuinka motivoisit ihmisiä hakeutumaan avaruusalalle?

Avaruusteknologiaan ja -tutkimukseen liittyy jonkin verran harhakäsityksiä, sanoisin jopa että mystiikkaa. Ala koetaan erittäin vaikeaksi ja sen rooli on Suomessa ollut historiallisesti melko pieni. Kyseessä on kuitenkin teollisuudenala siinä missä muutkin. Suomessa osataan tehdä maailmanluokan paperikoneita tai valtamerialuksia; ne ovat kalliimpia ja monimutkaisempia kuin valtaosa avaruusprojekteista.

On tietysti totta, että avaruusalalla on paljon erityisosaamista jonka hankkiminen vaatii määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sanoisin, että mikäli avaruusala kiinnostaa siihen kannattaa tutustua jo opiskellessa tai opintojen jälkeen. Itsellänikin avaruussektori ”aukesi” vasta oltuani teollisuudessa seitsemän vuotta.

Miten voi hakeutua töihin ESTECiin? Onko hakuprosessi vaikea? Kuinka helposti puoliso voi saada työtä Alankomaista?

ESTECissä on useita erilaisia mahdollisia tehtäviä. Vastavalmistuneille on oma Young Graduate Trainee -ohjelma. Lisäksi on erilaisia määräikaisia tutkijatohtoreiden ja kansallisesti sijoitettujen tutkijoiden virkoja. ESAn virkoihin on pääosin melko hankala päästä ja niiden lukumäärä riippuu jäsenmaan rahoitusosuudesta ESAn budjettiin. Lisäksi ESA pyrkii tasapuoliseen sukupuolijakaumaan mikä tarkoittaa sitä, että ei-miesten on tällä hetkellä helpompi päästä töihin ESAan. 

Varsinaisten virkojen lisäksi ESAan on mahdollista päästä töihin ulkopuolisena urakoitsijana. ESA ostaa tiettyjä palveluita henkilöstöyrityksiltä, joiden työntekijät ovat sijoitettuja ESAn projekteihin. Kuitenkaan ESA ei ole yleensä ensimmäinen työpaikka; useilla hakijoilla on kokemusta teollisuudesta ennen varsinaista työpaikkaa ESAssa.

Puolisoiden työllistyminen on haaste monissa kansainvälisissä järjestöissä. Sama pätee ESTECiin. Alankomaat on onneksi todella kansainvälinen maa, jossa mahdollisuus työskennellä englanniksi on olemassa useissa suuryrityksissä. Alueella on myös muita kansainvälisiä järjestöjä, jotka voivat olla tie työllistymiseen.

Kuinka usein itse käyt Suomessa?

Koronapandemian jälkeen ESAn etätyösäännöt muuttuivat todella paljon joustavammiksi. Tällä hetkellä työskentelen noin kaksi kolmasosaa ajasta Alankomaissa ja kolmasosan Suomessa. Olen siis joka kuukausi Suomessa.

Mitkä ovat tärkeimmät opit tähänastisella työurallasi?

Asia jonka aina kerron opiskelijoille on: ”Rocket science is easy, political science is hard”. Menestyäkseen kansainvälisissä avaruusprojekteissa pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Niin sanotut pehmeät taidot, ihmisten kohtaaminen, empatia ja toisten motiivien ymmärtäminen ovat erityisen tärkeitä.

Millaisia tavoitteita tai suunnitelmia sinulla on työurasi jatkoon?

Toistaiseksi olen erittäin tyytyväinen nykyiseen tehtävääni. ESAssa on menossa muutosohjelma, jolla organisaatiorakennetta ja toimintatapoja muutetaan vastaamaan nykyajan haasteisiin. Odotan innolla millaisia uusia tehtäviä tämä voisi mahdollistaa. 

Kerro jokin erityinen tapahtuma/muisto liittyen työhösi

Minulla oli peräkkäisinä päivinä kaksi etäesiintymistä, joissa esittelin näkemyksiäni avaruusteknologiasta. Toinen oli japanilaisessa ESA-NASA-JAXA (Japanin avaruusjärjestö) -konferenssissa, jossa puhuin parille sadalle asiantuntijalle ns. uuden avaruusteollisuuden toimintatavoista verrattuna perinteisiin avaruusprojekteihin. Toinen oli ystäväni kolmasluokkalaisen lapsen koululuokalle, jossa oppilaat olivat valmistelleet erittäin vaikeita kysymyksiä. Jälkimmäiseen valmistautuminen oli paljon hankalampaa ja jännitin esiintymistä paljon enemmän. 

Kuvat: ESA