Avaruusstrategia
Elinkeinoministeri asetti 20.12.2023 työryhmän valmistelemaan kansallisen avaruusstrategian päivittämistä. Työryhmä toimii työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ja siinä on mukana asiantuntijoita laajasti eri hallinnonaloilta. Ohjausryhmänä toimii avaruusasiain neuvottelukunta. Päivitetty avaruusstrategia on tarkoitus julkaista vuoden 2024 loppupuolella.
Avaruusstrategia 2018 – 2025
Suomen nykyinen avaruusstrategia on julkaistu vuonna 2018. Sen visiona on rakentaa Suomesta maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Strategian tavoitteena on edistää toimialan kasvua ja työllisyyttä Suomessa. Vision saavuttamiseksi asetetut 21 tavoitetta ja niihin tähtäävät toimenpiteet on jaettu kolmeen pilariin: 1) Markkinoillepääsyn edellytykset, 2) Kansainvälinen vaikuttaminen ja 3) Tutkimus.
Syksyllä 2023 työ- ja elinkeinoministeriö tilasi European Space Policy Institute ESPIltä selvityksen väliarvioinnin strategiatavoitteiden toteutumisesta. Näyttäisi, että vuonna 2018 asetettu, varsin kunnianhimoinen visio on suurelta osin toteutumassa. Puolet tavoitteista näyttäisi toteutuvan suunnitelman mukaisesti; kolmasosaa ei todennäköisesti tulla täysin saavuttamaan, mutta tavoitteen edistyminen on huomattavaa; kolmen tavoitteen osalta tavoite on ollut liian kunnianhimoinen tai sen toteutumiseen ei ole ollut riittäviä vaikutusmahdollisuuksia.
Kuva 1: European Space Policy Institute ESPIn selvitys Suomen avaruusstrategian 2018 – 2025 tavoitteiden edistymisestä syksyllä 2023.
Muutokset toimintaympäristössä
Nykyisen avaruusstrategian laatimisen aikaan vuonna 2018 toimintaympäristö ja maailmantilanne näyttivät kovin erilaiselta kuin tänään. Suomi oli liittynyt Euroopan avaruusjärjestö ESAn täysjäseneksi vuonna 1995 ja lähes kaikki avaruustoimintamme pyöri ESAn tutkimusohjelman ympärillä. Näiden puitteissa Suomessa oli toki jo kasvanut muutamia avaruusalan yrityksiä, jotka rakensivat osaamista ja toimintakulttuuria ESAn ohjelmien puitteissa.
Vuonna 2017 tapahtui kuitenkin murros suomalaisessa avaruustoiminnassa – ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 laukaistiin maan kiertoradalle Aalto yliopiston toimesta. Seuraavana vuonna vastaperustettu yritys ICEYE lähetti ensimmäisen suomalaisen kaupallisen satelliitin avaruuteen. Nämä kaksi tapahtumaa loivat herätteen suomalaisen, vuonna 2018 julkaistun avaruusstrategian laatimiselle.
Strategiakauden aikana avaruustoimialan kehitys on ollut nopeaa. Vuoden 2023 lopussa työ- ja elinkeinoministeriö oli myöntänyt toimiluvan 27 suomalaiselle satelliitille, ja suomalaiset avaruusalan yritykset olivat keränneet yksityistä rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa. Avaruushallinnossa on panostettu suotuisan toimintaympäristön rakentamiseen: Suomessa on yksi maailman moderneimmista avaruuslainsäädännöistä, joka huomioi kansainväliset sopimukset ja avaruuden kestävän käytön periaatteet. Euroopan tasolla merkittävin muutos strategiakauden aikana on ollut EU:n avaruusohjelman perustaminen (EU 2021/696) vuonna 2021.
Nopeasti kehittynyt teknologia ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat avanneet uusia sovellusalueita, joilla avaruuspalveluita voidaan hyödyntää muilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Geopoliittisen tilanteen kiristyminen ja suurvaltakilpailu ovat muuttaneet turvallisuustilannetta koko maailmassa: Avaruuspalvelut on tunnistettu merkittäväksi tukitoiminnoksi kansalliselle turvallisuudelle ja sodankäynnin eri alueille, siviilikäyttöön rakennettujen avaruusjärjestelmien kaksoiskäytön mahdollisuudet ja teknologisen omavaraisuuden tarve on tunnistettu. Suomesta on tullut myös sotilasliitto NATOn jäsen.
Tulevaisuudennäkymät
Tulevaisuudessa avaruuspalvelut tulevat integroitumaan yhä tärkeämmäksi osaksi yhteiskunnan toimintoja. Avaruuspalveluita hyödyntämällä voidaan monia arkipäiväisiä asioita, kuten lentoliikenteen ohjausta tai vesivoimaloiden juoksutuksen suunnittelua, kehittää sujuvammaksi, tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Tämä tuo elämän mukavoitumisen lisäksi merkittäviä taloudellisia säästöjä ja tukee yhteiskunnan puhdasta siirtymää. Avaruuspalveluita voidaan verrata puolijohdeteollisuuteen muiden teknologioiden tukipalveluna. European Space Policy Institute ESPIn tekemän tutkimuksen mukaan jokainen avaruustoiminnan kehittämiseen sijoitettu euro palautuu yhteiskuntaan takaisin 6-7-kertaisena.
Avaruustalouden muutosta ajavat uudet globaalisti skaalautuvat liiketoimintamallit, teknologian kehittyminen ja avaruustoiminnan kustannusten aleneminen. Ne tuovat toimialalle kilpailullisuutta ja madaltavat kynnystä uusien innovatiivisten ratkaisuiden markkinoille tuomisessa. Vahva teknologinen osaaminen ja pitkälle kehittynyt yhteiskunnan digitalisaatio tukevat avaruustoiminnan kehittymistä ja avaruuspalveluiden hyödyntämistä Suomessa.
Suomen huoltovarmuuskulttuuriin avaruuspalvelut tuovat uuden merkittävän kerroksen täydentämään muita teknologioita. Laaja ja oivaltava teknologinen ymmärrys vahvistaa Suomen mahdollisuuksia rakentaa kestävää kokonaisturvallisuutta, joka kattaa alueellisesti myös harvaan asutut alueet.
Avaruusstrategian päivitysprosessi ja aikataulu
Elinkeinoministeri nimitti joulukuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriön johtaman poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan kansallista avaruusstrategiaa vuosille 2024 – 2030. Huomion kohteeksi asetettiin avaruuspalveluiden käytön omaksuminen yhteiskunnassa avaruustoimialan ulkopuolella. Erityisesti huomioidaan turvallisuus-, puolustus- ja huoltovarmuustoimijoiden tarpeet ja mahdollisuudet avaruuspalveluiden käytön omaksumisessa osana muita toimintoja.
Työryhmä analysoi koostettuja taustamateriaaleja, kuulee eri toimijoita ja valmistelee luonnoksen kansallisesta avaruusstrategiasta vuosille 2024 – 2030. Luonnos lähetetään avoimelle lausuntokierrokselle ja se viimeistellään saadun palautteen pohjalta. Valtioneuvoston käsittelyn ja hyväksynnän jälkeen valmis strategia julkaistaan suunnitelman mukaan loppuvuodesta 2024. Avaruusasiain neuvottelukunta ja sen sihteeristö koordinoivat strategian toimeenpanoa.
Kirjoittaja: Tero Vihavainen toimii johtavana asiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Avaruusasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä ja on avaruusstrategiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja.
