Avaruustoiminta osana tulevaisuusselontekoa - Osa 2

Avaruustoiminnan merkitys kasvaa arjen palveluissa ja myös sotilaallisessa toiminnassa. Avaruudesta saatava tieto ja palvelut tulevat integroitumaan yhä laajemmin ja syvemmälle osaksi yhteiskunnan kaikkea infrastruktuuria.

Julkaisemme SpaceFinland-sivustolla selonteon avaruustoimintaa käsittelevän osuuden kahdessa osassa. Tässä toisessa osassa aiheina ovat alueelliset ominaispiirteet kansainvälisesti, EU:ssa ja Suomessa sekä vaikutukset eri aloille (tutkimus, innovaatiot, palvelut, turvallisuus, huoltovarmuus).

Tulevaisuusselonteko on tarkoitettu hallituksen ja koko valtioneuvoston strategiseksi tueksi. Marraskuussa 2024 julkaistiin tulevaisuusselonteon 1. osan strateginen toimintaympäristöanalyysi (valtioneuvoston julkaisuja 2024:54), jossa luodaan valtioneuvoston yhteinen ennakointi- ja toimintaympäristötieto kaikkien ministeriöiden poikkihallinnollisessa yhteistyössä. 
 

Muutostekijän alueellisia ominaispiirteitä kansainvälisesti, EU:ssa ja Suomessa

Globaalisti yksityiset organisaatiot yksittäisiä valtioita suuremmassa roolissa avaruustoiminnassa

Avaruustoiminnan resursseissa ja toimijakentässä on globaalisti suuria alueellisia vaihteluita kuten muillakin toimialoilla pitkälti samoista syistä: investointipotentiaali, keskitetty vs. demokraattinen päätöksenteko, suurvaltapolitiikka jne. Avaruuspalveluiden kaksoiskäyttöä tai valjastamista puhtaasti sotilaallisiin tarkoituksiin esiintyy kaikkialla. Samalla yksityisen sektorin innovaatio- ja rahoituspotentiaali vaihtelee vastaavasti yksityisen sektorin roolin jäädessä kapeammaksi keskitetyn päätöksenteon alueilla. Avointa tutkimusta ja avaruustalouden kehittymistä tukee demokraattinen päätöksenteko ja markkinatalous.

Globaalissa tarkastelussa avaruusorganisaatiot ja yhteenliittymät ovat suuremmassa roolissa yksittäisten valtioiden sijaan. Suurimmat yksityisen sektorin palveluntarjoajat voivat ylittää valtiollisten toimijoiden raja-aidat ja tarjota palveluitaan globaalisti.  Valtiollisilla toimijoilla on kuitenkin tarve tukea oman alueensa toimijoita ja varmistaa avaruuspalveluiden jatkuvuus ja toimitusketjujen resilienssi ja kansallisen turvallisuuden näkökohdat.

Avaruustoiminnan säätelyä tulisi sopia globaalisti, jotta avaruuden kestävä käyttö ja palveluiden saatavuus voidaan turvata myös seuraaville sukupolville. Tätä vaikeuttaa geopolitiikka ja valtiollisten toimijoiden risteävät intressit.

EU:n erityispiirteenä vahva demokraattinen päätöksenteko ja valtioiden välinen yhteistyö

Vahva demokraattinen päätöksenteko ja itsenäisten valtioiden yhteistyö ovat EU:n erityispiirteitä avaruustoimialalla, kuten muillakin toimialoilla. Avaruusjärjestelmien rakentamisen suuri investointitarve, operoinnin kompleksisuus, suuri vaikuttavuus yhteiskunnan arkisiin toimintoihin sekä turvallisuus- ja puolustussektorin liittymäkohdat kuitenkin korostavat jäsenmaiden välisen yhtenäisyyden puutteita. 

EU-alueen sisämarkkina ja vapaa liikkuvuus luovat yksityisen sektorin toimijoille vahvan kotimarkkinan. Yksityisten rahoittajien resurssit ovat vaatimattomammat kuin Pohjois-Amerikassa, mikä vaikeuttaa osaamisen pitämistä Euroopassa. Myös EU:n rahoituskanavien kankeus hankaloittaa eurooppalaisten toimijoiden kasvua.

Eurooppalaisen avaruushallinnon erityispiirteenä on, että Euroopan Avaruusjärjestö ESA tai Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT eivät ole EU-organisaatioita, vaan sillä on jäsenmaita myös EU-alueen ulkopuolelta. Kuitenkin EU rakentaa omaa avaruusohjelmaa ja tukeutuu sen kehityksessä pitkälti ESAn palveluihin. Tämä hankaloittaa osaltaan EU:n strategista suunnittelua ja mutkistaa päätöksentekoa.

Pohjoinen sijainti tekee Suomesta kiinnostavan yhteistyökumppanin

Maantieteellinen pohjoinen sijainti erillään manner-Euroopasta, laajat harvaan asutut alueet ja pienen maan resurssien kapeus ovat Suomen merkittävimmät erityispiirteet avaruustoiminnan näkökulmasta. Vahva teknologinen osaaminen ja pitkälle kehittynyt yhteiskunnan digitalisaatio ovat avaruustoiminnan kehittymistä tukevia piirteitä.

Pohjoinen sijainti toisaalta rajoittaa tietyillä kiertoradoilla operoivien satelliittien käytettävyyttä alueellamme ja rajoittaa jonkin verran osaa sovellusalueista. Toisaalta pohjoinen sijainti ja arktisen alueen läheisyys mahdollistavat erityisen maa-asematoiminnan. Tämä tekee Suomesta kiinnostavan yhteistyökumppanin myös muiden alueiden toimijoille, millä on arvoa paitsi toimijakentän yhteistyön kannalta, mutta myös poliittisten kumppanuuksien tueksi.

Harvaan asutuilla alueilla voidaan hyödyntää avaruuspalveluita, esimerkiksi satelliittitietoliikennettä, täydentämällä tai varmistamalla maanpäällistä infrastruktuuria kuten valokuituyhteyksiä. Myös laajojen alueiden kartoituksessa kuten metsän kasvuseurannassa voidaan avaruuspalveluilla saada merkittävää toiminnan tehostumista.

Valtiollisten resurssien kapeus rajoittaa oman avaruusinfrastruktuurin rakentamista. Siksi Suomen on tulevaisuudessakin tukeuduttava tiiviiseen yhteistyöhön EU:n ja muiden kumppaneiden kanssa. Teknologinen osaaminen ja luotettavan toimijan maine ovat avaintekijöitä vahvojen kumppanuuksien löytämisessä.

Muutostekijän vaikutuksia Suomeen

Teknologian, tutkimuksen ja innovaatioiden potentiaali

Avaruusjärjestelmien kehittämiseen suunnataan kansainvälisesti merkittäviä investointeja sekä valtiollisilta että yksityisiltä rahoittajilta. Järjestelmien kehittäminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden osaamisen kasvattamiseen ja teknologian siirtoon. Toimintaympäristönä avaruus tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön tutkimustyöhön painovoimattomassa olosuhteessa. Toisilta taivaankappaleilta saatavat luonnonvarat, esimerkiksi alkuaineiden harvinaiset isotoopit, voivat mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönoton myös Maassa.

Miehitetyt avaruuslennot ja toisille planeetoille suuntautuva eksploraatiotoiminta voi osoittautua toisaalta suurvaltapolitiikan yhdeksi pelikentäksi, mutta toisaalta nämä omaavat myös merkittävän potentiaalin tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden kehittymiselle. Suomen kokoinen toimija voi realistisin investoinnein osallistua toimintaan osana laajempaa EU- tai kansainvälistä yhteistyötä.

Avaruudesta tehtävien havaintojen merkitys kasvaa luonnononnettomuuksien ja säätilan seurannassa sekä ympäristön tilan, ilmakehäpäästöjen ja ilmastonmuutoksen arvioinnissa.

Yhteiskunnan palveluiden tehostuminen

Avaruudesta saatava tieto ja palvelut tulevat integroitumaan yhä laajemmin ja syvemmälle osaksi yhteiskunnan kaikkea infrastruktuuria. Ne tarjoavat mahdollisuuden tehostaa ja sujuvoittaa yhteiskunnan toimintoja sekä mahdollistavat kokonaan uusien sovellusten käyttöönoton. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa aika- ja paikkatieto, maanpinnan ja ilmakehän havainnointi sekä kaikkialla saatavilla olevat tietoliikenneyhteydet ovat perusteet, joihin eri toimialojen sovellukset tukeutuvat.

Joidenkin toimintojen tehostuminen ja maanpäälle rakennetun infrastruktuurin täydentäminen tai korvaaminen satelliittipalveluilla säästää potentiaalisesti kustannuksissa ja mahdollistaa palveluiden kustannustehokkaan ulottamisen kattavasti myös harvaan asutuille alueille.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys kasvava

Avaruustoiminnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys on jatkuvassa kasvussa. Useat valtiolliset toimijat kehittävät avaruuskyvykkyyksiä. Suuremmat valtiot kehittävät kyvykkyyksiä myös avaruustoiminnan kiistämiseen. Avaruuden tuottama tuki sotilaallisille operaatioille on tärkeä osa nykyaikaista sodankäyntiä. Avaruudesta saatavien palvelujen käytettävyys ja vihollisen toiminta avaruudesta käsin vaikuttaa operaatioiden toteutukseen. Avaruutta hyödynnetään tilannekuvan muodostamiseen (satelliittitiedustelu), turvallisiin johtamisyhteyksiin ja kommunikaatioon sekä aika- paikka- ja navigaatiopalveluihin. Ajantasainen tunnistettu avaruustilannekuva on tärkeä osa nykyaikaista sodankäyntiä ja normaaliajan valmiutta mukaan lukien turvallisuuden viranomaistoiminnot (kokonaisturvallisuus).

Kansallisten kyvykkyyksien luominen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Toisaalta kansainvälinen yhteistyö usein edellyttää toiselle osapuolelle vastineeksi annettavaa. Pienten valtioiden osalta on tärkeää keskittyä ja kehittää omia vahvuuksia ja varmistaa kokonaissuorituskyky kumppanien kanssa. Kumppanuudet kaupallisten palveluntarjoajien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa ovat yhä suuremmassa asemassa. Viranomaisten on tärkeätä varmistaa kriittiset palvelut myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.

Suomella on kapeat resurssit, mutta laajat alueet turvattavana. Avaruuspalveluiden käytön tehokas omaksuminen tasoittaa osaltaan Suomen resursseissa antamaa mittakaavaetua muihin toimijoihin nähden. 

Huoltovarmuus ja yhteiskunnan riippuvuus avaruuspalveluista huomioitava

Avaruuspalveluiden saatavuutta ja resilienssiä pyritään vahvistamaan, mutta uhkakuvat avaruuden kestävässä käytössä, maa-asemainfrastruktuurin kapasiteetissa ja radiotaajuuksien hallinnoinnissa on tiedostettava. Avaruuspalveluihin tukeutuvan, yhteiskunnan tai puolustuksen toimintojen kannalta kriittisen infrastruktuurin riittävä toimintakapasiteetti on varmennettava myös toissijaisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi satelliittinavigoinnin hyödyntäminen lennonjohdossa tehostaa lentokenttien jokapäiväistä toimintaa, mutta tarvittaessa lentokoneiden on pystyttävä laskeutumaan myös ilman satelliiteista saatavaa paikkatietoa ja tietoliikenneyhteyksiä.

Suomen huoltovarmuuskulttuuriin avaruuspalvelut tuovat uuden merkittävän kerroksen täydentämään muita teknologioita ja varmentamaan logistiikkaa. Laaja ja oivaltava teknologinen ymmärrys vahvistaa Suomen mahdollisuuksia rakentaa kestävää kokonaisturvallisuutta, joka kattaa alueellisesti myös harvaan asutut alueet.