Avaruusuhat – globaali haaste
Avaruuden esteetön käyttö on tärkeää kaikille maailman maille, joten YK:ssa on laajaa halua vähentää riskejä ja uhkia avaruuskohteita vastaan. Keskustelua käydään sekä jäsenmaiden välillä että asiantuntijaryhmissä. Toisaalta haluttaisiin oikeudellisesti sitovaa sopimusta, joka estäisi kilpavarustelun avaruudessa ja toisaalta haluttaisiin vastuullista toimintaa koskevia normeja, sääntöjä ja periaatteita. Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia.
Kuten Suomen avaruusstrategiassa on todettu, avaruuteen liittyvät turvallisuushaasteet ovat lisääntyneet samalla kun uhat ja koetut uhat vaarantavat avaruuden kestävän käytön. Myös asevalvonnassa avaruuden merkitys on kasvanut, minkä lisäksi avaruusturvallisuus on yleisesti hyväksytty yhdeksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiseksi elementiksi, joka koskee kaikkia maailman valtioita. Kansainvälisillä foorumeilla globaali etelä onkin vaatinut monipuolisia toimia erilaisiin uhkiin vastaamiseksi, sillä monelle sen jäsenelle avaruuspalveluiden jatkuvuus on elinehto.
Luottamusta lisäävien toimien suhteen saavutettiin YK:ssa yksimielisyys asiantuntijaryhmän raportissa vuonna 2013, mutta tämän jälkeen edistyminen on ollut hidasta suurvaltakilpailun voimistumisen takia. Toisaalta haluttaisiin oikeudellisesti sitovaa sopimusta, joka estäisi kilpavarustelun avaruudessa (Venäjä, Kiina) ja toisaalta tätä haluttaisiin täydentää vastuullista toimintaa koskevilla normeilla, säännöillä ja periaatteilla (mm. EU, UK, USA). YK:n yleiskokouksessa on hyväksytty päätöslauselmia molemmista lähestymistavoista, jotka eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.
Suppea hallitustenvälinen asiantuntijaryhmä (Group of Governmental Experts, GGE), jonka tehtävänä oli laatia lista mahdollisista elementeistä tulevaan oikeudellisesti sitovaan sopimukseen, sai työnsä päätökseen tämän vuoden elokuussa. Vuonna 2025 aloittaa työnsä kaksi avointa työryhmää; toinen kilpavarustelun estämisestä avaruudessa ja toinen taas pohtii vastuullista toimintaa koskevien normien, sääntöjen ja periaatteiden laatimista. Tämänvuotisessa YK:n yleiskokouksen ykköskomiteassa esillä on Egyptin ja Brasilian päätöslauselmaehdotus työryhmien yhdistämisestä. Mikäli tähän päädytään, työryhmän on tarkoitus työskennellä neljän vuoden ajan eli tuloksia on odotettavissa vasta vuonna 2028.
Olemassa olevia luottamusta lisääviä toimia ovat mm. Haagin käytännesäännöstö (Hague Code of Conduct, HCoC), johon liittyneet valtiot antavat tietoja kantorakettiohjelmistaan sekä ennakkoilmoituksia laukaisuista avaruuteen, sekä YK:n aseidenriisunnan tutkimuslaitoksen (the United Nations Institute for Disarmament Research, UNIDIR) avaruusturvallisuusportaali. HCoC on toiminut hyvin, mutta toiminnan kehittäminen on vastakkainasettelun lisääntymisen vuoksi vaikeaa. Jäsenten vuosikokouksesta ei ole voitu julkaista edes lehdistötiedotetta useaan vuoteen. Suurista avaruusvalloista Kiina on HCoC:in ulkopuolella.
EU:n näkemys on, että nykyisen kansainvälisen avaruusoikeuden, etenkin avaruuden yleissopimuksen tarkka noudattaminen on perusta luottamuksen rakentamiselle.
Yhdysvallat julisti 2022 yksipuolisesti pidättäytyvänsä satelliittien tuhoamiseen käytettävien ohjusten testaamisesta. Samana vuonna YK:n yleiskokouksessa tällaisten testien kieltoa vaativaa päätöslauselmaa kannatti 155 valtiota. Elokuussa 2023 EU liittyi moratorioon, jossa on nyt 37 valtiota. Venäjä ja Kiina eivät ole olleet kiinnostuneita liittymisestä. Kaikki kolme suurvaltaa sekä Intia ovat kokeilleet oman satelliittinsa tuhoamista maasta laukaistulla ohjuksella. Näissä testeissä syntyvä avaruusromu huolestuttaa valtaosaa YK:n jäsenmaista.
Parvina toimiviin pieniin satelliitteihin perustuvat järjestelmät kuten Starlink ovat kuitenkin mahdottomia tuhota konventionaalisin ohjuksin. Yhdysvallat väitti keväällä 2024, että Venäjä valmistelee ydinräjähteen sisältävän satelliitin laukaisua. Ydinräjähdys avaruudessa tuhoaisi kerralla satoja tai jopa tuhansia satelliitteja. Yhdysvaltojen vuonna 1962 ydinräjähteellä tekemässä kokeessa ainakin kuusi tuohon aikaan Maata kiertäneistä 24 satelliitista joko tuhoutui tai vahingoittui. Asiantuntijoiden mukaan sopivassa paikassa räjäytetty ydinlataus voisi tehdä Maan matalan kiertoradan käyttökelvottomaksi vuoden ajaksi.
Avaruuden vastuuttoman käytön seurauksena vaurioituvat tai tuhoutuvat satelliitit sekä avaruusromu nähdään laajasti merkittävänä uhkana. Vastuutonta käytöstä on esimerkiksi satelliittien ajaminen lähelle toisiaan kiertoradalla, jolloin syntyy törmäysvaara. Samoin satelliittien sokaiseminen Maasta käsin lasersäteellä ja/tai suunnatulla mikroaaltosäteellä. Kyberuhat ovat nekin realistisia, satelliitin ohjausjärjestelmä voidaan hakkeroida ja sille antaa vahinkoa aiheuttavia komentoja. Kuten esimerkeistä nähdään, aseen määrittely avaruuskontekstissa on vaikeaa.
Yhtenä vastauksena näihin koettuihin uhkiin pidetään avoimuuden lisäämistä avaruuteen lähetettävistä kuormista sekä näiden kiertoradoista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä luottamusta lisäävien toimien tarpeellisuudesta eivätkä kaikki valtiot ole niihin sitoutuneita.
