Geomatiikan opiskelijasta asiantuntijaksi avaruusvirastoon

Kati Tahvonen kokeili kepillä jäätä ja haki keväällä 2022 töihin Euroopan unionin avaruusohjelmavirastoon (EUSPA) Prahaan. Nyt hän kertoo minkälaista siellä on työskennellä ja rohkaisee suomalaisia hakemaan töihin EU:hun, sillä suomalaiset ovat siellä aliedustettuja. 
 

Kerro omasta taustastasi ja kiinnostuksestasi avaruusasioihin

Avaruusasioista kiinnostuin kun rupesin lentämään 17-vuotiaana. En oikein tiennyt mitä lähtisin opiskelemaan. Koska olin lukenut fysiikkaa ja luonnontieteitä lukiossa hain Aalto yliopistoon eli silloiseen teknilliseen korkeakouluun, jossa päädyin maanmittariksi eli geomatiikan opiskelijaksi pääaineena kaukokartoitus. Kirjoitin diplomityön öljypaastojen satelliittikuvahavainnointiin liittyvästä problematiikasta. 

Työuran alussa tein kesätöinä pelto- ja maataloustukien kaukokartoitusta ja päädyin sittemmin Suomen ympäristökeskukseen työskentelemään kaukokartoituksen parissa. Opin hyödyntämään avaruusdataa Itämeren tilan seurannassa ja maankäytön seurannassa.

Olen työskennellyt erilaisissa viroissa vuoroin Suomessa ja ulkomailla, mm. YK:n ympäristöohjelmassa (UNEP), rajavartiolaitoksessa, Euroopan meriturvallisuusvirastossa (EMSA) ja nyt siis Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto EUSPAssa. Olen vuorotellut kansainvälisissä ja kansallisissa tehtävissä, mikä on välillä tuntunut hassultakin hyppelyltä. Koen kuitenkin, että säännöllinen näkökulman vaihto on arvokasta sillä kansainvälisessä organisaatiossa tarvitaan välillä kansallisen tason ymmärrystä ja päinvastoin.
 

Minkälainen oli haastatteluprosessi EUSPAan ja minkälaista osaamista siellä kaivataan?

Prosessissa oli monta eri vaihetta. EUSPAan kuitenkin haetaan suoraan ilmoitettuihin tehtäviin. Niinpä myös prosessin kaikki vaiheet liittyvät tuleviin työtehtäviin.

Ensimmäinen vaihe oli automatisoitu videohaastattelu, johon piti nauhoittaa vastauksia omaan työkokemukseen liittyviin kysymyksiin. Tätä seuraavan perinteisen etähaastattelun jälkeen oli lopuksi vielä haastattelu pääjohtajan ja keskijohdon kanssa. Lopullinen tulos tuli viikossa. 

Euroopassa tuntuu olevan kova kysyntä insinööreistä, myös EU-tasolla ja etenkin jos hakijalla on avaruustaustaa ja -osaamista. Myös kyberturvallisuusasiantuntemuksesta on kova kysyntä. Eniten tarvitaan teknisen alan asiantuntijoita. EU:ssa tietysti pyöritetään paljon myös erilaisia sopimuksia eli lakimiehiä ja talousasiantuntijoita tarvitaan. Myös erilaisilla projekti-, prosessi- ja laatuasiantuntijoilla on kysyntää. EUSPAssa avautuu vuosittain aika paljon harjoittelupaikkoja. Suomalaiset työntekijät ovat aliedustettuja EU:ssa ylipäätään ja myös EUSPAssa.
 

Kerro työtehtävistäsi

Virallinen tittelini on Copernicus Innovation and Market Officer. Koska minulla on sekä kansallisen että kansainvälisen tason ja myös julkisen puolen kokemusta, tehtäväkenttääni kuuluu myös paljon vuorovaikutusta yksittäisten jäsenmaiden kanssa. 

Työtehtävät meidän osastollamme liittyvät avaruusdatan käytön edistämiseen ja eurooppalaisen avaruusalan liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on tehdä toimintaamme ja ylipäätään eurooppalaista satelliittidataa tunnetuksi myös sellaisille käyttäjäryhmille, jotka eivät välttämättä edes tiedä, että avaruus voisi auttaa ratkaisemaan heidän haasteitaan. Esimerkiksi älykelloissa ja terveyssektorilla voisi käyttää vielä enemmän avaruuteen liittyvää dataa. 
 

Mistä olet pitänyt eniten työssäsi?

Siitä, että työt ovat todella monipuolisia. On myös mukavaa, että työkavereina on erilaisista taustoista tulleita monen alan asiantuntijoita.  
 

Kuinka EUSPAn työ näkyy konkreettisesti vaikkapa Suomen avaruustoiminnassa tai kansalaisten arjessa?

Esimerkiksi niin, että kaikilla on kännykässä Galileo. Se onkin ehkä myös yksi haaste ja mahdollisuus – halutaan, että avaruudesta tulee arkipäivää kaikille. Loppukäyttäjähän ei välttämättä edes tiedä, että hänellä on puhelimessa eurooppalainen paikannusjärjestelmä. On haasteellista saada palveluiden loppukäyttäjiä innovoimaan kuinka palveluita voitaisiin hyödyntää enemmän, sillä välttämättä ei ole tietoa siitä, mitä kaikkia palveluita avaruus jo tuottaa – tai voisi tuottaa.
 

Mihin yhteistyöverkostoihin EUSPA kuuluu ja millaista yhteistyö yleensä on EUSPAssa?

EUSPA on EU-komission Defence Industry and Space -pääosaston alainen järjestö. Komission ohjauksessa teemme yhteistyötä monen tahon eli keskeisten avaruustoimijoiden kanssa (mm. ESA). Kun mietitään, kuinka vaikka startupeja saadaan vietyä eteenpän, siinä on omat yhteistyökuvionsa; on luotu esimerkiksi yhteydet sijoittajiin ja bisnesenkeleihin. Yhteistyötä tehdään myös investointipankkien kanssa, jotta koko avaruusteollisuutta saataisiin enemmän esille Euroopassa. Jokainenhan liittyy yhteistyöverkostoihin omalla sektorillaan. Esimerkiksi kollegat, jotka tekevät töitä enemmän ympäristöasioiden tai ilmastonmuutoksen kanssa luovat omat yhteistyöverkostot. Ilman niitä töitä ei varmankaan voisi tehdä.
 

Jos jotakuta kiinnostaisi hakea töihin EUSPAan, minkälaisella hissipuheella motivoisit? Kolme syytä? 

Avaruussektori kasvaa hirvittävää vauhtia juuri nyt. Alalla on todella paljon mielenkiintoisia avauksia ja EUSPA on näköalapaikka sille, mitä tällä alalla tapahtuu. Asioihin pääsee myös vaikuttamaan. Kansainvälisessä työympäristössä työskentely on antoisaa ja hyvällä tavalla haastavaa – joutuu ja pääsee haastamaan omaa ajatteluaan siitä kuinka asioiden omasta mielestä tai toisten mielestä pitäisi olla ja joskus löytyykin mielenkiintoisia havaintoja omasta ajattelusta. 
Palkkaus ja muut edut ovat aika hyviä, erityisesti jos muuttaa perheen kanssa. EU maksaa mm. päiväkodin ja kansainvälisen koulun, mikä on aika iso etu. Muuttokustannuksissakin tuetaan. 
 

Käytkö itse usein Suomessa?

Vaihtelevasti. Vuoden aikana olen käynyt kolme kertaa työmatkalla Suomessa. Näiden lisäksi olen käynyt kolme-neljä kertaa, suunnilleen joka toinen kuukausi. Prahasta on hyvät ja nopeat yhteydet Suomeen, joten viikonloppureissutkin ovat mahdollisia. 
 

Minkälaista rohkaisua annat ihmisille jotka pohtivat hakemista EUSPAan? Mielletäänkö Suomessa hakukynnys liian korkeaksi?

Jos vaan on mielenkiintoinen tehtävä, niin hakekaa rohkeasti – harva hakija täyttää kaikkia kriteereitä. Hakemusteksti kannattaa lukea huolellisesti ja vastata systemaattisesti siinä esitettyihin hakukriteereihin – samaa terminologiaa käyttäen. Hakemus kannattaa valmistella huolellisesti ja vastata jokaiseen kohtaan, jota edellytetään. Hakijoita on aika paljon ja alkuvaiheessa prosessia hakemukset luetaan tarkasti kriteereihin peilaten. 

Tämä oli minulla kolmas tai neljäs haku tämäntasoiseen EU-tehtävään ja nyt sitten tärppäsi. Siitä oli tosi paljon hyötyä, että minulla oli pohjalla jo vanhat kokemukset hakuprosesseista, hakemuksen kirjoittamisesta ja haastatteluista. Luulen että varmasti näkyy rekrytoijalle päin, jos on harjoitellut hakemista. Eli ei muuta kun harjoittelemaan hakemista EU-töihin.
 

Minkälaista Prahassa on asua?

Tämä on pienehkö eurooppalainen pääkaupunki, erityisesti hyvässä mielessä. Julkinen liikenne toimii todella hyvin, asiat ovat saavutettavissa ja lähellä, toisin kuin monessa isommassa kaupungissa. Täällä on paljon kulttuuri- ja musiikkitarjontaa. Prahalla on pitkä historia ja mielenkiintoisen historiallisen keskustan ulkopuolelta pääsee heti luontoon. Ei ole mahdottomia ruuhkia, eli pääsee helposti järjestämään elämän aika sujuvaksi. 
 

Minkälaista oli tsekkiläinen byrokratia ja auttaako siinäkin joku EUSPAn taho? 

Suurin osa byrokratiasta liittyy EU:ssa työskentelyyn. Paljon pitää tehdä paperitöitä, kun tänne tulee, mutta EUSPA auttaa paikallisviranomaisten kanssa. En ole joutunut käymään virastoissa itse ollenkaan, ja se on aika iso asia. EUSPAn kautta hoituu paljon ja koko prosessi on mielestäni sujuva. Ja kun olen itse muuttanut jo monta kertaa, se tulee tietenkin aina vain helpommaksi. Itse en nähnyt muuttamista ongelmaksi; osoite on vaan vähän kauempana, tehdään viikko-pari hiki hatussa paperitöitä ja sitten jo asutaankin ulkomailla. Ei se sen kummempaa ole.