Katseet EU:n avaruuspolitiikan suuntaan
Euroopan unioni on murrosvaiheessa, koska uusi institutionaalinen sykli 2024-2029 on alkamassa, ja valmistelut ovat käynnissä uuden komission työohjelman julkaisulle. Erilaisissa korkean tason raporteissa on annettu komissiolle ehdotuksia tulevalle työlle.
Huhtikuussa annettiin Enrico Lettan raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta, syyskuussa Mario Draghin raportti pitkän aikavälin kilpailukyvystä ja lokakuussa presidentti Niinistön raportti varautumisesta. Avaruuspolitiikassa varsinkin Draghin ja Niinistön raportit esittelevät suosituksia tulevasta suunnasta.
Euroopan unionissa yhteistä avaruuspolitiikkaa on toteutettu EU:n avaruusohjelmalla. Asetuksella 2021/696 perustettiin ohjelma sekä Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA). Kuluneella kaudella avaruusohjelmalla on tuettu EU:n poliittisia painopisteitä kuten vihreätä ja digitaalista siirtymää, EU:n resilienssiä sekä EU:n globaalin roolin vahvistamista. Ohjelmalla on rahoitettu EU:n lippulaivahankkeita kuten EU:n maahavainnointijärjestelmä Copernicusta, satelliittinavigointijärjestelmä Galileota ja kriittisiä navigointipalveluja tarjoavaa EGNOSta.
Komission puheenjohtajan suuntaviivoissa ja komissaarien missiokirjeissä saatiin esimakua komission suunnitelmista. Varsinainen työohjelma julkaistaan mahdollisesti alkuvuoden 2025 aikana. Avaruuspolitiikasta vastaa liettualainen Andrius Kubilius, jolle kuuluvat myös puolustusasiat.
Komissaariehdokkaan Euroopan parlamentin kuulemisessa ei juurikaan tullut yllätyksiä. Kuulemisessa hän korosti, että EU:n tulee vastata haasteisiin, jotka liittyvät avaruusteollisuuden kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja avaruuskyvykkyyksien parempaan hyödyntämiseen puolustuksessa. Komissio aikoo jatkaa ja parantaa olemassa olevia kyvykkyyksiä kuten Galileo, Copernicus ja IRIS2.
Olemassa olevien kyvykkyyksien lisäksi komissio panostaa Euroopan autonomiseen pääsyyn avaruuteen. Komissio antaa myös avaruuslakia koskevan ehdotuksen alkuvuodesta 2025, jota odotettiin jo kevään 2024 aikana. Aloitteen tavoitteena on harmonisoida avaruustoiminnan lupaedellytyksiä. Lisäksi odotetaan, että ehdotus sisältää myös avaruusteollisuutta tukevia toimenpiteitä. Tuleva ehdotus on herättänyt kysymyksiä muun muassa sen takia, että avaruustoimintaa ohjaavat monet kansainväliset sopimukset. Kilpailukyvyn näkökulmasta on keskeistä, että EU:ssa on avaruustoimialaa mahdollistava toimintaympäristö.
Draghin raporttiin pohjautuen komissio aikoo myös parantaa EU:n avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja komissio suunnittelee avaruusteollisuusstrategian antamista. Avaruussektorin kilpailukykyä tuetaan muun muassa julkisilla tutkimus- ja innovaatioinvestoinneilla sekä vahvistetaan tukea innovatiivisille startup- ja scaleup-yrityksille muun muassa hankintoja hyödyntämällä. Tulevan monivuotisen rahoituskehyksen avaruusohjelmaa koskevat valmistelut ajoittuvat seuraavalle kaudelle.
Komissaariehdokkaan kuulemisvastaukset heijastelevat avaruustoimialan murrosta. Toimiala on kasvanut viime vuosina sekä globaalisti että Suomessa, ja alalle on tullut erikokoisia yrityksiä. Kilpailukyvyn näkökulmasta on tärkeää, että pienimmillä toimijoilla kuten pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä osaksi avaruusalan arvoketjuja erityisesti pienemmillä avaruusmarkkinoilla kuten Suomessa.
Lopuksi kuulemisessa korostui myös varautuminen sekä avaruuskyvykkyyksien varmistaminen erilaisiin uhkiin vastaamiseksi. Tässä on näkyvissä yleinen muutos, jossa avaruustoimialan merkitys tunnistetaan myös turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta. Komissio antoi vuonna 2023 turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategian, jonka pohjalta tulevaa työtä rakennetaan.
Yleisesti avaruusteknologioiden ja -palveluiden merkitys ymmärretään laajasti yhteiskunnan toimintojen ja varautumisen näkökulmasta. Avaruusratkaisuilla on keskeinen rooli puhtaassa ja digitaalisessa siirtymässä. Avaruuspalveluiden ja -datan avulla voidaan muun muassa seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tarjota navigointipalveluja sekä ratkaisuja tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi.
Avaruusohjelman dataa voidaan hyödyntää myös uusien kaupallisten palveluiden kehittämiseksi. Geopoliittisesti kiristyneessä tilanteessa avaruuden merkitys turvallisuudelle ja puolustukselle on noussut uudella tavalla myös EU:n agendalle. Taustalla ovat myös avaruusteknologioiden ja -palveluiden kaksikäyttömahdollisuudet, jolloin niitä voidaan hyödyntää niin siviili- kuin sotilaskäytössä.
Keskustelut EU:n avaruuskyvykkyyksien varmistamiseksi jatkuvat vuosien 2024-2029 aikana. Tulevan työn kannalta monivuotinen rahoituskehys ja sen budjetti antavat suuntaa kehitykselle. Monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta odotetaan vuoden 2025 aikana.
Kirjoittaja Isabella Paju toimii EU-erityisasiantuntijana Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolla EU-politiikkayksikössä.
