Kirsti Kauristie nimitetty Euroopan avaruusjärjestö ESA:n avaruusturvallisuus-ohjelmakomitean varapuheenjohtajaksi

Avaruussäätutkija Kirsti Kauristie on toiminut yli vuosikymmenen ajan Suomen delegaattina Euroopan avaruusjärjestö ESA:n avaruusturvallisuus-ohjelmakomiteassa (Programme Board of Space Situational Awareness; PB-SSA). Tänään Kauristie nimitettiin komitean kokouksessa sen varapuheenjohtajaksi kolmen vuoden kaudelle.

Onneksi olkoon nimityksestäsi ESA:n avaruusturvallisuusohjelman hallinnon varapuheenjohtajaksi. Mikä on oma taustasi ja kuinka päädyit tähän tehtävään?
Kirsti Kauristie: Olen opiskellut Helsingin yliopistossa teoreettista fysiikkaa ja sain opintojeni loppuvaiheessa avaruussäähän liittyvän graduaiheen. Jatkoin avaruussään tutkimista myös väitöskirjan merkeissä ja olen työskennellyt akateemisen tutkimuksen rinnalla myös Ilmatieteen laitoksella avaruussääpalveluiden parissa. Vuonna 2011 professori Hannu Koskinen valittiin PB-SSA:n puheenjohtajaksi, jolloin tarvittiin uusi suomalainen delegaatti ohjelmaan ja Hannu ehdotti minua paikalle. Tänä päivänä kuulun ohjelman niin sanottuun peruskalustoon ja olen nähnyt hallituksen kokoonpanon vaihtuvan useaan otteeseen – uskon, että pitkällä jäsenyydellänikin on ollut osuutensa valintaani varapuheenjohtajaksi.

Mitä nimitys merkitsee sinulle – minkälaisia tehtäviä varapuheenjohtajuuden toimi tuo tullessaan?
Hallituksen puheenjohtaja on vastuussa kansainvälisten neuvottelutilanteiden hoitamista: On puheenjohtajan – ja tarvittaessa varapuheenjohtajan – tehtävä toimia objektiivisena toimijana ja selvittää konflikteja taatakseen neuvottelujen sujuva eteneminen. Tästä perspektiivistä käsin tulen ymmärtämään ohjelman strategista toimintaa entistä kokonaisvaltaisemmin, enkä ainoastaan Suomen näkökulmasta. Delegaattina tehtäväni oli edistää Suomen kansallisia intressejä, varapuheenjohtajuuden myötä olen sen sijaan tarvittaessa vastuussa neuvottelujen yleisestä sujuvuudesta. 

Mitä PB-SSA:n varapuheenjohtajuus merkitsee Suomelle avaruusvaltiona?
Puheenjohtajuuksista päätetään päädelegaattien kesken ja valinnoissa pyritään saamaan kaikkien jäsenmaiden edustajia vuorollaan näkyville asemille. On aina suuri kunnianosoitus, kun näitä puheenjohtajuus- tai varapuheenjohtajuuspaikkoja päätyy Suomelle. 

Avaruustilannetietoisuuden merkitys on kasvanut viime vuosina huomattavasti – Suomeenkin suunnitellaan kansallista avaruustilannekeskusta (Finnish Space Situational Awareness Center, FSSAC). Miksi avaruustilannetietoisuus on noussut näin keskeiseksi puheenaiheeksi?
Jokapäiväinen elämämme on yhä riippuvaisempi avaruudessa olevasta infrastruktuurista ja avaruusriippuvaisuus kasvaa koko ajan. Esimerkiksi paikkatietojärjestelmät ja satelliitteihin perustuva kommunikaatio saattavat altistua toisinaan hyvinkin epävakaan avaruussään muutoksille. Satelliittipohjaisten järjestelmien toimivuuden kannalta on myös huomioitava lisääntyvän avaruusromumäärän aiheuttamat korkeammat törmäysriskit. Viimeisenä mainittakoon myös, että kasvava kiinnostus avaruustilannetietoisuutta kohtaan on reaktio sille, että kynnys avaruustoimintaan on laskenut huomattavasti – tänä päivänä avaruushankkeita voivat rakentaa suurten avaruusvaltioiden lisäksi myös opiskelijat ja pienyritykset. Tämän murroksen myötä avaruussää ja lähiavaruuden tila ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen.

Millä visiolla SSA-ohjelma alun perin perustettiin?
Alun alkujaan ohjelmaan sisältyi kolme osa-aluetta: avaruussään valvonta, niin sanottujen NEO:jen seuranta (near-Earth objects, eli Maan lähelle tulevat kohteet) ja satelliittien seuranta. Vuosien saatossa ESA:n jäsenmaat tosin päättivät siirtää sensitiiviseksi luokitellun satelliittien seurannan EU:n puolelle. Myös SSA-ohjelman nimeä on muutettu: nykyisessä nimessä avaruustilannetietoisuus on korvattu avaruusturvallisuudella (Space Safety Programme). Tämä muutos heijastelee ohjelman keskittymistä enenevissä määrin avaruuden kestävään käyttöön ja vihreän avaruusteknologian kehitykseen. ESA on sitoutunut ”Zero Debris”-periaatteeseen, jonka perusteella kaikki ESA:n tulevat satelliitit eivät saisi lisätä avaruusromua. Tämä edellyttää jo satelliittien laukaisuvaiheessa toteutuvan selkeän elinkaariselvityksen. 

Mihin kansainvälisiin avaruustilanneverkostoihin ESA:n avaruusturvallisuusohjelma kuuluu?
ESA tekee laajaa yhteistyötä muiden avaruusjärjestöjen kanssa, joista kaikkein läheisimmät yhteistyökumppanit ovat Yhdysvaltain avaruushallinto NASA sekä sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA. Näiden kanssa ESA kehittää aurinkoa monitoroivia satelliitteja: NOAA on luvannut huolehtia auringon aktiivisuuden tarkkailusta Maan ja Auringon välillä. ESA:n Vigil-satelliitti tulee katsomaan auringon purkauksia hieman sivusuunnasta nk. L5-pisteestä, josta voidaan helpommin arvioida auringonpurkausten etenemisnopeutta Maan suuntaan ja nähdään aiemmin sellaisia auringon pinnalla olevia aktiivisia alueita, jotka Maan sektoriin kääntyessään saattavat aiheuttaa ongelmia. 

Mitkä ennakoit PB-SSA:n merkittävimmiksi haasteiksi varapuheenjohtajuutesi aikana? 
ESA:n PB-SSA suunnittelee kunnianhimoisia satelliittihankkeita, joita toteutetaan varsin pitkällä aikavälillä. ESA:n rahoitusta annetaan aina kolmen vuoden välein järjestön ministerikokouksissa – näiden pitkäaikaisten satelliittihankkeiden edistäminen tulee olemaan haastavaa pätkittäisellä rahoituksella.   

Miten ESA:n avaruusturvallisuusohjelma tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan suomalaiseen avaruustoimintaan?
Suomalainen avaruussektori pyrkii kehittämään instrumentteja ja palveluita ESA:n tilannetietojärjestelmiin, jolloin avaruusturvallisuusohjelman toiminta tulee jatkossakin vaikuttamaan myös suomalaiseen avaruusinnovaatiotoimintaan. Tähän asti ESA:n avaruussääpalvelut ovat jo osallistaneet suomalaisia tutkimuslaitoksia ja ESA:n tuottamat avaruussäähavainnot toteutuvat jo osin suomalaisten yritysten rakentamien instrumenttien varassa – tulevaisuudessa oletan tämän yhteistyön tiivistyvän entisestään.