Satelliittilaajakaista vahvistaa Suomen resilienssiä ja huoltovarmuutta

Mitä tapahtuisi, jos kaikki tietoliikenneyhteydet yllättäen katkeaisivat? Suomi, harvaan asuttu maa pitkillä etäisyyksillä, tarvitsee varmentavia viestintäratkaisuja myös kriisitilanteissa. Satelliittilaajakaista voisi tarjota vastauksen tähän haasteeseen – yhteyden, jota eivät myrskyt tai katkenneet kaapelit pysäytä. 

Satelliittiyhteyksien ylivoimainen etu on niiden riippumattomuus maa- ja merikaapeleista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että satelliitit pitävät suomalaiset yhteydessä muuhun maailmaan, vaikka fyysiset tietoliikenneverkot katkeaisivat. Kansallisen avaruusstrategian 2030 linjausten mukaisesti avaruuspohjaisten viestintäpalveluiden on oltava saatavilla kaikissa oloissa turvallisuus- ja puolustustoimijoille. Tämän lisäksi satelliittiyhteyksille on tarvetta myös erilaisissa kriittisen infrastruktuurin toiminnoissa.
 

Kehittyvä teknologia avaa uusia mahdollisuuksia

Teknologian kehitys on nostanut satelliittilaajakaistan aivan uudelle tasolle viime vuosina. Erityisesti matalalla kiertoradalla toimivat satelliitit ovat mullistaneet käsityksen avaruudesta tarjottavista yhteyksistä. Suomessa esimerkiksi SpaceX:n Starlink ja Eutelsatin OneWeb tarjoavat jo nyt satelliittipohjaisia palveluja, joiden yhteysnopeuksien ennustetaan pian olevan vertailukelpoisia hyvien mobiiliyhteyksien kanssa. Yhteysnopeudet ja kapasiteetti kehittyvät, sillä esimerkiksi alan johtavan toimijan Starlinkin on tarkoitus kasvattaa kiertoradalla olevien satelliittien määrää voimakkaasti lähitulevaisuudessa hyödyntäen uutta laukaisuteknologiaa ja samalla ottaa käyttöön uudemman sukupolven satelliitteja.

Euroopan unioni on myös herännyt avaruuden uusiin mahdollisuuksiin ja on käynnistänyt oman IRIS²-satelliittiohjelmansa. Sen tavoitteena on varmistaa vuoteen 2030 mennessä eurooppalaisille luotettavat yhteydet kaikkialla, tukien samalla myös Suomen kansallisia varautumistavoitteita.

 

Toinen merkittävä tulevaisuuden kehityssuunta on Direct-to-Device (D2D) -tekniikka, jossa satelliitti voi tulevaisuudessa viestiä suoraan tavallisen käyttäjän päätelaitteen, kuten älypuhelimen, kanssa. Tämä tarkoittaa, että erillistä lautasantennia ei tarvittaisi, vaan satelliittiyhteys olisi sisäänrakennettuna osana esimerkiksi 5G/6G-puhelimia. D2D-teknologia lupaa entisestään parantaa yhteiskunnan resilienssiä: tulevaisuudessa hätätilanteessa jokainen puhelin voisi olla yhteydessä satelliittiin, vaikka paikallinen matkapuhelinverkko olisi pois pelistä.
 

Haasteet ja rajoitteet

Vaikka satelliittilaajakaistassa on valtavasti potentiaalia, on myös tunnistettava siihen liittyvät haasteet. Viive on perinteisesti ollut satelliittiyhteyksien kompastuskivi, mutta matalan kiertoradan satelliittien viiveet ovat pienentyneet ja ne riittävät useimpiin internet-palveluihin.

Suomen pohjoinen sijainti tarkoittaa, että aivan kaikki nykyiset satelliittikonstellaatiot eivät kata Suomea optimaalisesti. Esimerkiksi suurin osa Starlink-satelliiteista kiertää tällä hetkellä hieman etelämpänä keskittyen Keski-Euroopan leveysasteille, missä asiakkaita on enemmän, kun taas OneWebin satelliitit lentävät napojen kautta tarjoten parempaa kattavuutta pohjoisille alueille.

 

Kyberturvallisuus on kolmas keskeinen haaste. Satelliittilaajakaistajärjestelmät koostuvat monista toisiinsa linkittyvistä osista – satelliiteista, maa-asemista, käyttäjien laitteista ja verkkojen hallintajärjestelmistä – mikä muodostaa laajan hyökkäyspinnan. Käytännössä satelliittiverkkojen ja perinteisten tietoverkkojen kyberuhat alkavat muistuttaa toisiaan, erityisesti kun satelliittijärjestelmät integroituvat yhä tiiviimmin osaksi internetin ydininfrastruktuuria.

Neljäs haaste liittyy riippuvuuteen harvoista palveluntarjoajista. Tällä hetkellä globaalit megakonstellaatiot ovat muutaman suuren toimijan hallussa. Pieni tarjoajien määrä tuo mukanaan riskin markkinoiden liiallisesta keskittymisestä. Onkin tärkeää, että Suomi ja Eurooppa monipuolistavat satelliittilaajakaistan ekosysteemiä.
 

Suomi hyödyntää laajasti avaruuspalveluja

Satelliittilaajakaista on nousemassa tärkeäksi osaksi Suomen digitaalista infrastruktuuria. Sen merkitys varautumisessa, yhteiskunnan resilienssissä ja huoltovarmuudessa on jo tunnustettu strategisella tasolla. Kansallisen avaruusstrategian visiona on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi hyödyntää avaruuspalveluita laajasti koko yhteiskunnan hyväksi – avaruusteknologian avulla voidaan tehdä yhteiskunnasta turvallisempi ja vahvistaa sen resilienssiä.

Satelliittiyhteydet ovat olennainen osa tätä visiota. Ne tarjoavat keinon tuoda nopea internet-yhteys minne tahansa maantieteellisestä sijainnista riippumatta, mikä tasoittaa digitaalista eriarvoisuutta ja turvaa yhteiskunnan toimintoja häiriötilanteissa.

Avaruus ei ole enää kaukainen horisontti, vaan konkreettinen osa arjen turvallisuutta ja toimivuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Traficom on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa laatinut selvityksen satelliittilaajakaistateknologioiden ja -palvelujen hyödyntäminen varautumisessa, joka on luettavissa täällä.