Hyppää sisältöön

Satelliittiteknologian kehitys vauhdittaa liikenteen automatisoitumista

Automatisoituva liikenne tarvitsee maankattavia paikannus- ja viestintäratkaisuja. Tulevaisuuden LEO (Low Earth Orbit) -satelliittiverkkojen tärkeinä käyttäjäryhminä nähdään kaikki liikennemuodot maalla, merellä ja ilmassa sekä esimerkiksi itseohjautuvat ajoneuvot, koneet ja laitteet.

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä hanketta koko hallinnonalan yhteisen liikennejärjestelmän digitaalisesta kaksosesta. Hanke on osa ministeriön koko hallinnonalan tulostavoitteita. Hanketta tukeakseen ministeriössä on tavoitteena luoda näkymää satelliittiteknologian merkityksestä tulevaisuuden automatisoituneessa liikenteessä sekä datan hyödyntämisen mahdollisuuksista erityisesti LEO-satelliittien yleistyessä.


Liikennejärjestelmät ovat satelliittipaikannusjärjestelmien eli GNSS-järjestelmien (Global Navigation Satellite Systems) tarjoaman sijaintitiedon merkittävin hyödyntäjä

Liikenteessä tarvittavan tiedon keskeinen yhteinen nimittäjä on tarkka sijaintitieto. Tarkkaa sijaintitietoa tarvitaan niin liikenne- ja tiesuunnittelussa, väylärakentamisessa ja kunnossapidossa kuin liikenteenhallinnassa. Reittinavigointia hyödyntävät kaikki käyttäjäryhmät yksityishenkilöistä ammattikuljettajiin ja viranomaistoimijoihin. 

Lentoliikenteessä ja lennonvarmistuksessa GNSS-järjestelmiä hyödynnetään muun muassa lentoliikenteen tulojonojen ja laskeutumisreittien optimoinnissa. GNSS on myös ainoa käyttökelpoinen tapa navigoida ja seurata droneliikennettä. Raideliikenteessä GNSS-järjestelmien avulla voidaan lisätä rautateiden kapasiteettia sekä lisätä tehokkuutta ja turvallisuutta. Esimerkiksi Digirata-hankkeen tavoitteena on parantaa ympäristöystävällisen rautatieliikenteen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, kustannustehokkuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta sekä tarjota uutta kasvualustaa palveluille. 

Tavoitteiden saavuttamisessa myös satelliittiteknologia tulee olemaan merkittävässä roolissa. Merenkulussa sijaintitietoa käytetään paitsi aluksen omaan reittinavigointiin myös meriliikenteen tilannekuvan seurantaan ja liikenteenohjaukseen. Automaation ja digitalisaation laajempi hyödyntäminen edesauttaa liikennejärjestelmien tehokkuutta, haitallisten päästöjen vähentämistä sekä mahdollistaa entistä joustavampia liikkumisen palveluita.


Tulevaisuuden LEO-satelliittien hyödyntäminen eri liikennemuodoissa

Matalan kiertoradan LEO-satelliitit kiertävät maata alle 2 000 kilometrin korkeudella. LEO-satelliitteja käytetään jo tällä hetkellä tietoliikenteen tarpeisiin, mutta tulevaisuudessa myös satelliittipaikannuksen tarpeisiin. Tärkeinä käyttäjäryhminä nähdään kaikki liikennemuodot maalla, merellä ja ilmassa, sillä matalampi kiertorata mahdollistaa merkittävästi lyhyemmät verkkoviiveet.


Matkaviestin kuuluvuus automaation mahdollistajana

Nykyinen kattava tietoliikenneverkko on edellytys ajoneuvojen digitaalisille tarpeille. Tulevaisuuden 6G parantaa palveluita entisestään ja tuo myös sisäänrakennettuna muita automaatiota avustavia ominaisuuksia kuten paikannuksen. Suomi on liittynyt Yhdysvaltojen vetämään monenkeskiseen julkilausumaan 6G:n kehittämisen periaatteista. Lausuma julkaistiin Mobile World Congress -tapahtuman yhteydessä Barcelonassa 27.2.2024. Lisäksi, liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän edistämään 6G-viestintäteknologioita. Työryhmässä on edustus valtionhallinnon keskeisiltä toimijoilta sekä tutkimus- ja yrityskentän sidosryhmistä. Työryhmän tavoitteena on valmistella Suomen kansallinen 6G-tiekartta ja edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tulevan sukupolven langattomien verkkoteknologioiden saralla. 

Suomi on ollut vuosikymmeniä yksi maailman keskeisistä mobiiliteknologian osaajista. Nykyisin Suomi kuuluu viiden johtavan maailman maan joukkoon 6G:n kehitystyössä ja tavoitteena on pysyä maailman kärkijoukoissa seuraavien sukupolvien mobiiliverkkojen kehittäjänä ja hyödyntäjänä.


Lehdistötiedote: Suomi on sopinut 6G-kehitystä ohjaavista periaatteista kumppanimaiden kanssa  

Lehdistötiedote: Työryhmä edistämään kansallista 6G-yhteistyötä ja Suomen asemaa matkaviestinverkkojen edelläkävijänä

Kuva: Mika Pakarinen, Keksi

Taruanne Lindevall Erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö