Hyppää sisältöön

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia huomioi myös avaruusasiat

SpaceFinland
Julkaisuajankohta 22.1.2025 11.41
Uutinen

Suomen avaruusteollisuus on voimakkaassa kasvussa. Suomalaiset satelliittioperaattorit tarjoavat palveluitaan globaalisti siviilitoimijoiden lisäksi myös turvallisuus- ja puolustussektorille.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niihin liittyvien riskien arviointi, toimintojen turvaaminen strategisten tehtävien avulla sekä eri toimijoiden osallistuminen. Myös avaruusasiat on otettu huomioon turvallisuusstrategiassa. Julkaisemme nyt SpaceFinland-sivustolla turvallisuusstrategian avaruustoimintaa käsittelevän osuuden.

Avaruuspalveluiden saatavuuden varmistaminen

Toiminnan päämäärä ja tavoitteet

Päämääränä on varmistaa, että yhteiskunnan toimintaan ja viranomaistyöhön tarvittavat avaruuspohjaiset palvelut ovat kaikissa tilanteissa turvallisuus-, puolustus- ja huoltovarmuustoimijoiden käytettävissä. Potentiaalisiin häiriötilanteisiin varaudutaan ja häiriöiden vaikutukset viranomaisten ja yhteiskunnan toimintaan kyetään minimoimaan. Tätä varten tarvitaan kansallista kyvykkyyttä, kansainvälistä yhteistyötä sekä kansallisten erityispiirteidemme vahvistamista ja hyödyntämistä.

Toiminta-ajatus

Suomi vahvistaa omaa kansallista kykyä erityisesti satelliittisignaalien käsittelyssä ja maanpäällisen infrastruktuurin operoinnissa. Avaruudessa sijaitsevien kyvykkyyksien kehittämisessä kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa. Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionissa, Euroopan avaruusjärjestössä ja Natossa tarvittavien kyvykkyyksien saavuttamiseksi.

Yhteiskunnan varautumista ja turvallisuutta parannetaan laaja-alaisesti muun muassa kehittämällä kansallinen kyvykkyys avaruustilannekuvan ylläpitämiseen. Lisäksi tunnistetaan avaruuspalveluiden hyödyntämiseen liittyvät arvoketjut ja infrastruktuurit sekä varaudutaan niiden toiminnan jatkuvuutta uhkaaviin riskeihin.

Kansainvälistä yhteistyötä vaativien kyvykkyyksien saatavuutta ylläpidetään ja varmennetaan yhteistyösopimuksilla, aktiivisella osallistumisella satelliittijärjestelmien kehittämiseen ja operatiivisella yhteistyöllä.

Jotta Suomi olisi kiinnostava ja haluttu yhteistyökumppani, meillä on oltava tarvittava osaaminen ja resurssit yhteistoimintaan. Lisäksi meillä on oltava tarjottavaa vastineeksi saamistamme kyvykkyyksistä. Tässä voidaan hyödyntää kansallisia erityispiirteitämme, kuten satelliittien operoinnin kannalta mielenkiintoista pohjoista sijaintiamme arktisella vyöhykkeellä sekä tiettyjä tutkimuksen huippuosaamisalueita.

Kansallisessa avaruusstrategiassa vuosille 2024–2030 kuvataan avaruustoimintaan liittyvät Suomen päämäärät, tavoitteet ja toimet neljässä pilarissa, jotka ovat avaruuspalveluiden hyödyntäminen yhteiskunnassa (ml. puolustus, turvallisuus ja huoltovarmuus), avaruustoimintaympäristön kehittäminen, kyvykkyydet ja kansainvälinen yhteistyö. Avaruuspalveluiden merkitys huomioidaan myös valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toimijat

Suomessa on hajautettu avaruushallinto, jonka toimintaa työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi. Substanssivastuut on jaettu eri ministeriöille ja virastoille hallinnonalojen tehtäviä mukaillen (liikenne- ja viestintäministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö.)

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii maa-asemien ja avaruustutkatoiminnan lupaviranomaisena, sopii taajuuksien käytöstä kansainvälisesti ja edistää maa-asematoiminnan turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Se vastaa myös Galileo-paikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS) viranomaistehtävistä.

Helsingin, Turun, Oulun ja Vaasan yliopistot sekä Aalto-yliopisto tuottavat avaruustoimintaan liittyvää koulutusta ja tutkimustoimintaa. Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT tekevät kaukokartoitukseen ja satelliittinavigointiin liittyvää tutkimusta ja merkittävää operatiivista toimintaa. Huoltovarmuuskeskus edistää avaruuspalveluiden huomioon ottamista huoltovarmuussuunnittelussa. Business Finland hallinnoi suomalaisten toimijoiden osallistumista Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ohjelmiin rahoitussitoumuksiemme puitteissa.

Suomen avaruusteollisuus on voimakkaassa kasvussa. Keskeiset osaamisalueet ovat piensatelliittien ja niiden osajärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen, satelliittidatan analysointi, turvallisuuskriittiset ohjelmistoratkaisut sekä turvalliset tietoliikenneratkaisut. Suomalaiset satelliittioperaattorit tarjoavat palveluitaan globaalisti siviilitoimijoiden lisäksi myös turvallisuus- ja puolustussektorille.