Hyppää sisältöön

Avaruus huomioidaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa yhä vahvemmin

Avaruus toimintaympäristönä on yhä tärkeämpi puolustukselle. Sen merkitys asevoimille on kasvanut nopeammin kuin olemme osanneet ennakoida. Suurelta osin tämä johtuu avaruusliiketoiminnan räjähdysmäisestä kasvusta. Emme voi kuitenkaan väheksyä avaruusvoiman kasvavaa asemaa uudelleen muovautuvassa geopolitiikassa ja kiihtyvässä suurvaltakilpailussa. 

Avaruuden ”pelinappulat” ovat viime vuosina vahvistuneet suurvaltojen pelipöydällä ja näiden siirtelyllä on suuri merkitys voimapolitiikassa. Olemme selvästi uuden edessä arvioidessamme avaruuden merkitystä ihmiskunnalle. Se kasvaa huimaa vauhtia ja samalla kasvaa myös sen painoarvo turvallisuuden ja puolustuksen alueella. Nato määrittelee avaruuden dynaamiseksi ja nopeasti kehittyväksi alueeksi, joka on tärkeä osa liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Yhä useampi valtio on laatinut tai parhaillaan laatimassa puolustuksen avaruusstrategiaa. 

Tuon tässä artikkelissa esille muutamia ajatuksia ja näkökulmia avaruuden sotilaallisesta merkityksestä ja avaruuspolitiikasta puolustuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä perustu Suomen virallisiin kantoihin. 


Avaruussotaa vai avaruuspuolustusta 

Avaruuspuolustus, mitä se itse asiassa tarkoittaa ja miten nykyiseen tilanteeseen on tultu? Puhumme jopa avaruussodasta. Minulta kysytään usein, että mitä se on. Avaruushan on perustavalla tavalla vapaa kaikesta sotilaallisesta toiminnasta. Laajasti viitattu, YK:n puitteissa vuonna 1967 tehty avaruuden yleissopimus (Outer Space Treaty) on keskeisin kaikista avaruussopimuksista. Sopimukseen on liittynyt yli 100 valtiota, mukaan lukien Suomi. Se korostaa avaruuden kaikille vapaata käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin. Tämä ja muutamat muut sopimukset julistavat muun muassa toiset taivaankappaleet vapaiksi sotilastukikohdista ja kieltävät joukkotuhoaseiden viemisen avaruuteen tai toisille taivaankappaleille. Muutoin käyttö turvallisuuden ja puolustuksen tarkoituksiin on melko vapaata. 

Avaruuden käyttöön liittyy vain varsin vähän sääntöjä. Useat maat kehittävät kyvykkyyksiä, joilla voidaan suorittaa vihamielisiä toimia avaruudessa tai häiritä järjestelmien toimintaa monin tavoin. Onko näiden järjestelmien käyttö avaruussotaa? Entä avaruuden sotilaallinen käyttö? Käsitteet avaruuspuolustus, avaruussota ja avaruuden sotilaallinen käyttö kaipaavat selvennystä. 

Avaruus on palvellut asevoimien toimintaa jo pitkään. Itse asiassa voidaan perustellusti sanoa, että avaruustoiminta oli pääosin sotilaallista kylmän sodan aikana. Suurin osa vuosittain laukaistuista satelliiteista oli sotilassatelliitteja. Avaruuden merkitys siviiliyhteiskunnalle alkoi korostua vasta 1990-luvulla. Amerikkalainen GPS (Global Positioning System) kehitettiin alun perin sotilaallista käyttöä varten 1970-luvulla. Sukellusveneiden paikannustarpeista alkunsa saanut järjestelmä on laajentunut maailman johtavaksi satelliittipaikannuspalveluksi, jota käytämme päivittäin lukuisten sovellusten ja laitteiden avulla. Kaikille saatavilla oleva GPS on nykyisin maailman eniten käytetty paikannuspalvelu. Asejärjestelmät hyödyntävät järjestelmän suojattua signaalia. 

Pelkästä paikannuksesta on tultu pitkä matka nykyhetkeen. Nyt avaruus on valjastettu palvelemaan yhteiskuntaa ja asevoimia laajasti. Samalla aiemmin vain valtiollisilla resursseilla rakennetut palvelut syntyvät tänä päivänä yhä useammin yritysten toimesta. Niitä on laajasti tarjolla ja markkinat kasvavat vauhdilla. Toki useimmat asevoimien käyttämistä palveluista on räätälöity vastaamaan tilaajan vaatimuksia, mutta erityisesti avaruuspalveluiden siviilikäyttö kasvattaa markkinaa ja kiihdyttää teknologiakehitystä. 

Asevoimien käyttämät avaruuspalvelut voidaan jakaa karkeasti seuraaviin osa-alueisiin: satelliittikommunikaatio, tiedustelu, valvonta, aikatieto, paikannus ja ennakkovaroitus. Avaruuden nousu sotilaalliseksi toimintaympäristöksi (Space Domain) johtuu siitä tosiseikasta, että siellä tapahtuvalla toiminnalla on suuri merkitys omien ja vastustajan operaatioiden onnistumiselle. On hyvä tiedostaa, että avaruustoimintaympäristö ei tarkoita vain satelliitteja kiertoradoilla. Kyseessä on kokonaisuus, joka sisältää ainakin seuraavat toiminnot: satelliitit kiertoradoilla (avaruussegmentti), tiedonsiirto Maan ja satelliitin välillä (tiedonsiirtosegmentti), maassa olevat tiedonsiirtojärjestelyt (maasegmentti), laukaisujärjestelmät sekä johtamis- ja tilannekuvajärjestelmät. Voimme todeta, että avaruustoiminta ei tapahdu vain avaruudessa. 

Omien suorituskykyjen turvaaminen ja vastustajan toimintavapauteen vaikuttaminen ovat tärkeitä sodassa menestymiseen. Avaruuspuolustus tarkoittaa vallalla olevan länsimaisen käsityksen mukaan avaruusinfran ja sen toiminnan suojaamiseksi ja puolustamiseksi tehtäviä toimia. Lähes kaikki valtiot pidättäytyvät julistamasta hyökkäyksellisiä avaruusoperaatioita keinona avaruusinfran puolustamiseksi. Toisaalta myös länsimaat suunnittelevat hyökkäyksellisiä avaruusoperaatioita omien sotilasoperaatioidensa tueksi. Tässä on osin ristiriita. 

Mainittujen avaruuspalveluiden lisäksi tuon tässä yhteydessä esille toiminnon, joka tukee kaikkea avaruustoimintaa. Avaruustilannekuva muodostaa avaruuspuolustuksen perustan ja on edellytys omien avaruusoperaatioiden johtamiselle. Asevoimien käyttämä avaruustilannekuva sisältää tiedot omista ja vastustajan satelliiteista mukaan lukien niiden käyttötarkoitus ja kyvykkyydet sekä tiedot näiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä, kuten avaruussäätiedot. 

Avaruustilannekuvan tietoja hyödynnetään moniin eri tarkoituksiin, esimerkiksi vastustajan satelliittitiedustelulta suojautumiseen. Avaruustilannekuva on strateginen kyvykkyys ja osa pelotetta. Kyky nähdä ja seurata mitä avaruudessa tapahtuu, on ratkaisevan tärkeää. Tapahtumien oikeaksi osoittaminen, tilannearvio, poliittinen päätöksenteko ja vastatoimet vaikeutuvat tai ovat mahdottomia toteuttaa ilman tilannekuvaa. 

Ukrainan sotaa on kutsuttu ensimmäiseksi avaruussodaksi. Myös Persianlahden sotaa on tituleerattu näin. Merkittävin ero liittyy kaupallisten palveluiden käyttöön sodankäynnin välineenä. Ukrainan sodassa kaupalliset avaruuspalvelut ovat olleet laajasti käytössä. Näillä on ollut suuri merkitys sodassa operaatioille ja asejärjestelmien toiminnalle. Avaruuspalveluita on myös häiritty laajasti. Satelliittien kineettistä tuhoamista emme ole toistaiseksi todistaneet. 

Esille on noussut myös vaikeita kysymyksiä sodan oikeussääntöjen tulkinnasta. Onko siviiliyrityksen satelliittipalvelu, joka tuottaa tietoa asejärjestelmälle asevoiman käyttöön oikeutettu kohde? Monet avaruuspalvelut ovat kaksikäyttöisiä. Näiden järjestelmien häiriöt vaikuttavat myös siviiliyhteiskunnan toimintaan. GPS-signaalin häirintä on yksi esimerkki avaruussodan keinoista. Palvelun kaksikäyttöisyys on johtanut häiriöihin myös lentoliikenteessä ja merenkulussa sotatoimien ulkopuolella. Vaikeat kysymykset eivät lopu tähän. Samassa satelliitissa voi olla sekä siviili- että sotilaskäyttöön tarkoitettuja laitteita. Saako näin tehdä ja mikä on satelliitin status sodassa?

Kyvykkyyksiä, joilla pystytään heikentämään vihollisen suorituskykyä kehitetään jatkuvasti. Suurinta osaa näistä yhdistää tavoite tuhota vihollisen satelliitti tai häiritä sen toimintaa. Toimia voidaan kohdistaa itse satelliittiin tai johonkin muuhun osaan järjestelmää, kuten tietoliikenneyhteyteen tai datan käyttöön. Avaruussodankäynti pitää sisällään ainakin seuraavia toimia: satelliitin häirintä laserilla tai muulla elektronisen sodankäynnin välineellä, satelliitin tuhoaminen maasta- tai aluksesta käsin laukaistavalla ohjuksella, kiertoradalla tapahtuva satelliitin kaappaus tai sen tuhoaminen toisella satelliitilla törmäyttämällä. 

Mahdollisuus ydinaseesta kiertoradalla ei ole poissuljettu. Ydinlatausten vieminen kiertoradalle, ja kyberhyökkäykset maailmanlaajuiseen paikannus- ja aikapalveluun ovat esimerkkejä, joita eri maiden asevoimat tai muut vihamieliset tahot voisivat toteuttaa. Mainituilla toimilla olisi pahimmillaan katastrofaaliset seuraukset kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Onneksi pidäke näin laajamittaisten operaatioiden toteuttamiseksi on erittäin korkea. Seurausten laaja-alaisuus ja mahdollisesti peruuttamattomat vaikutukset pidättelevät myös hyökkääjää toimimasta. Vaarana on, että avaruuden käyttö estyy kokonaan. Avaruus on globaali ympäristö. Siellä tehtävillä toimilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Kaikesta tästä johtuen kiihtyvä avaruuskilpailu on todellinen uhkakuva turvallisuudelle avaruudessa ja ihmisille Maassa.

Yllä esille tuomieni näkökulmien valossa avaruuden sotilaallinen käyttö ei suoraan ole selitettävissä avaruuspuolustuksen tai avaruussodankäynnin termein. Sotilaallinen käyttö tarkoittaa avaruuden, lähinnä satelliittien tuottaman tiedon hyödyntämistä sotilaallisiin tarkoituksiin. Avaruuspuolustus on tämän kyvyn suojaamiseksi ja puolustamiseksi tehtäviä toimia. Avaruussodankäynti on vastustajan avaruuskykyyn liittyvän toimintakyvyn heikentämiseksi tai rajoittamiseksi tehtäviä aktiivisia toimia.


Avaruuspolitiikkaa 

Avaruudella on taloudellinen, teknologinen ja sotilaallinen ulottuvuus. Muutokset toimintaympäristössä ja kasvava riippuvuus avaruuspalveluista ovat vauhdittaneet avaruuden huomiointia politiikassa. Avaruus on mitä suuremmassa määrin osa suurvaltapolitiikkaa.

Naton avaruusstrategia (Nato Overarching Space Policy) hyväksyttiin vuonna 2019. Samalla avaruus nostettiin uudeksi operatiiviseksi toimintaympäristöksi. Huippukokouksessa vuonna 2021 Nato ilmaisi, että vihamieliset toimet avaruudessa, Maasta avaruuteen tai avaruudesta Maahan suoritettuina voivat johtaa artikla 5 mukaisiin kollektiivisen puolustuksen toimiin. Nato kehittää avaruuteen liittyviä kyvykkyyksiä pääosin jäsenmaidensa kansallisten suorituskykyjen avulla. 

Avaruuteen liittyvät kyvykkyydet ovat osa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta. Avaruus on globaali ja strateginen toimintaympäristö, Naton viides operatiivinen toimintaympäristö ja suurvaltojen voimakamppailun näyttämö. Uskottavan puolustuksen eteen on tehtävä töitä. Keskustelua avaruuden merkityksestä ja roolista pelotteen luomisessa on jatkettava. Naton on oltava uskottava sekä kyvykäs toimija ja kyettävä näyttämään sotilaallista voimaa tarvittaessa kaikissa toimintaympäristöissä.

EU:n turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategia hyväksyttiin viime vuonna. Unioni pyrkii vahvistamaan omien avaruuspalveluiden ja jäsenmaidensa avaruuskykyjen resilienssiä, uhka- ja tilannetietoisuutta ja edistämään yhteistyötä esimerkiksi Naton kanssa. Turvallisuuden ja puolustuksen tarpeet huomioidaan EU:n avaruusohjelman kehittämisessä. Kyvykkyyksiä rakennetaan esimerkiksi pilottiprojektien ja puolustusrahaston avulla. 

Ranskan hallituksen vuonna 2017 julkaisema kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen raportti toi esille merkittävän seikan. Avaruus ei ole vain kasvava toimintaympäristö. Se on myös näyttämö suurvaltojen vastakkainasettelulle. Tulevaisuuden konfliktit ulottuvat avaruuteen ja saattavat hyvin saada alkunsa sieltä. Kiina on julistanut pyrkivänsä maailman johtavaksi avaruusvaltioksi. Kiina ja Venäjä ovat molemmat testanneet useita satelliittien kaappaamiseksi tai tuhoamiseen tarkoitettuja välineitä. Yhdysvaltojen asevoimat ovat julistaneet, että avaruuteen liittyvien kyvykkyyksien kehittäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Mainittujen maiden lisäksi ainakin Intia, Iran ja Pohjois-Korea omaavat merkittävän avaruusohjelman. Voimme perustellusti todeta, että avaruuskilpailu on taas voimissaan.

Konfliktin riski avaruudessa ei rajoitu vain avaruuden suurvaltojen toimiin. Avaruusterrorismin mahdollisuus on otettava huomioon. Kaapattu satelliitti on vaarallinen ase. Satelliittien ohjaaminen on tietotekniikkaa ja siten altis väärinkäytölle. Terroristien mahdollisuudet hankkia osaamista ja päästä käsiksi kehittyneeseen teknologiaan ovat koko ajan kasvaneet. 


Ajatuksia turvallisuuden ja puolustuksen avaruuspolitiikasta

Strategian tarkoitus on asemoida toimija suhteessa muihin toimijoihin ja toimintaympäristöön, asettaa rajat toiminnalle ja osoittaa suunta kehittämistoimille. Strategia julistaa tavoitteen ja esittää keinot siihen pääsemiseksi. Turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategian tulee lisätä ymmärrystä avaruuden vaikutuksesta yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvallisuudelle ja sotilaalliselle maanpuolustukselle. Sen avulla tulee ymmärtää mitä avaruuden sotilaallinen käyttö, avaruuspuolustus ja avaruussodankäynti tarkoittavat. Edelleen strategiassa tulee kertoa mitä eskalaatio avaruudessa voi tarkoittaa ja millä keinoin tähän varaudutaan.

Avaruuskykyjen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa. Teknologia on nopeasti kehittyvää ja liiketoiminta sisältää korkeita riskejä. Kaikkein korkein teknologia on vain muutamien maiden hallussa. Avaruushankkeissa on usein toimittava perinteisestä poikkeavalla tavalla. Kumppanuudet ja kansainvälinen yhteistyö korostuvat.

Turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategian tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

  • Avaruuden merkitys ja vaikutukset maanpuolustukselle ja yhteiskunnan turvallisuudelle, 
  • avaruusvoiman merkitys puolustusjärjestelmälle, 
  • kyvykkyyksien kehittämisen ratkaisu, 
  • yhteistyön päämäärät teollisuus- ja tutkimusyhteistyön osalta, 
  • yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. 

Useat maat ovat julkaisseet tai valmistelemassa turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategiaa. Suomi ei ainakaan vielä lukeudu näiden maiden joukkoon. Sen sijaan työ kansallisen avaruusstrategian päivittämiseksi on käynnissä. Turvallisuuden ja puolustuksen näkökulma on tässä työssä mukana. Suomessa avaruuspuolustus mainittiin ensi kertaa valtioneuvoston puolustusselonteossa vuonna 2021. Nyt valmisteilla oleva puolustusselonteko tullee huomioimaan avaruuden tärkeimmiltä osin puolustuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Mainitsemani strategiapaperit käsittelevät avaruuden turvallisuus- ja puolustusasioita vain suppeasti ja osana muuta kokonaisuutta. Mielestäni Suomessa on tarpeen tehdä arvio erillisen turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategian laatimisen tarpeellisuudesta mahdollisimman pian.

Kirjoittaja työskentelee puolustusministeriössä, puolustushallinnon apulaisturvallisuusjohtajan tehtävässä 

Antti Korpi Apulaisturvallisuusjohtaja