Avaruussääpalvelut helpottavat arkea – esimerkkejä Suomesta ja Norjasta
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenvaltiot ovat päättäneet tehdä yhteistyötä vahvistaakseen Euroopan avaruusalaa ja varmistaakseen sen jatkuvan palvelun Euroopan kansalaisille. Näiden tavoitteiden saavuttamista koordinoidaan ESA:n Kiihdytin-ohjelman (ESA Accelerators and Inspirators) puitteissa.
Avaruusomaisuuden suojaaminen on yksi kiihdyttämöiden kolmesta pääteemasta. Siinä käsitellään niitä vaaroja, joita avaruuspohjaiset rakennelmat voivat kokea jatkuvasti lisääntyvän avaruusromun ja auringon toiminnasta johtuvien avaruusmyrskyjen seurauksena. Lisäksi tunnistetaan kasvavat tarpeet tehokkaaseen avaruusliikenteen hallintaan ruuhkaisimmilla satelliittiradoilla.
Arctic Space Weather Demonstrator -hankkeen loppuraportissa esitellään tuloksia avaruussäätä ja sitä monitoroivia palveluita käsittelevästä pilottitutkimuksesta, jonka Suomi ja Norja ovat tehneet osana ESA:n Kiihdytin-ohjelmaa. Kumpikin maa sijaitsee leveysasteilla, joilla avaruussääilmiöt ovat yleisiä. Kaupan ja turvallisuuden toimijoilla voidaankin odottaa olevan hyödyllisiä näkemyksiä avaruussään vaikutuksista arkea helpottaviin kriittisiin ratkaisuihin.
Käyttäjien kokonaisvaltainen sitouttaminen eurooppalaisten avaruussääpalvelujen kehittämiseen on olennainen edellytys niiden onnistuneelle käyttöönotolle. Yleisenä tavoitteena onkin ollut tutustuttaa kaikkien relevanttien yhteiskunnallisten alojen toimijoita ESAn avaruusturvallisuusohjelman puitteissa monikansallisena yhteistyönä kehitettyyn esioperatiiviseen avaruussääpalveluverkostoon (Space Weather Service Network, SWESNET).
Raportissa esitellään konkreettisia esimerkkejä siitä kuinka arktiset toimijat ovat havainneet joitakin poikkeamia tuotteissaan tai palveluissaan avaruussäävaihteluiden seurauksena. Lisäksi käsitellään avaruussääriskeihin varautumista ja sitä, miten avaruussääpalvelut voivat tukea uusia liikeideoita. Käyttäjien sitouttamisesta hankekyselyyn on huolehdittu haastattelemalla avaruussään vaikutusalaan kuuluvia palveluita tuottavia tahoja. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi kansalliset viranomaiset, jotka mahdollistavat tarkan paikannuksen avaruuspohjaisilla navigointijärjestelmillä, tarkkaan paikannukseen perustuvia sovelluksia tarjoavat yritykset, satelliitti- ja sähköverkko-operaattorit sekä lento- ja revontulimatkailua tukevat yritykset.
Perustamissopimuksensa mukaisesti ESA edistää jäsenmaidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa ja -teknologiassa vain rauhanomaisia tarkoituksia varten. Niinpä myös SWESNET-palvelut on kehitetty siviilikäyttöön. Sekä siviili- että sotilastoimijat kuitenkin tunnistavat yhteiset synergiaedut joidenkin keskeisten avaruussäähavaintojen ylläpidossa ja siten kannattavat näiden kyvykkyyksien kaksoiskäyttöä. Tämän taustan huomioiden raporttiin sisältyy myös Norjan ja Suomen sotilasvoimien yleisiä kannanottoja avaruussääpalvelujen merkityksestä niiden toiminnassa.
Hankekyselyssä mukana olleet kumppanit näyttivät tuntevan avaruussääilmiön ja sen vaikutukset palveluihinsa. Haastatteluista kävi kuitenkin ilmi, että SWESNET ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa ensisijaisena tiedonlähteenä avaruussään vaihteluista. Avaruussään vaikutusten arvioinnin tukea haetaan tyypillisesti kansallisista tutkimuslaitoksista, jotka analysoivat avaruussäätapahtumia omien havaintojen ja mallien ja ulkoisten vapaasti saatavilla olevien tietolähteiden perusteella. On kuitenkin hyvä huomata, että ESA lisää aktiivisesti tietoisuutta SWESNETin ominaisuuksista käyttöoppailla, opetusohjelmilla ja erityisillä koulutuskursseilla, jotka helpottavat asteittain palvelujen hyödyntämistä ilman ylimääräisiä välikäsiä.
Raportista kerätystä käyttäjäpalautteesta kävi ilmi, että suurin osa käyttäjistä arvostaa tiedonsaannin helppoutta. Esitetyn tiedon tulisi olla helposti omaksuttavaa ja heti saatavilla, kun verkkosivu aukeaa. Esimerkiksi tarkkojen paikannuspalveluiden loppukäyttäjillä on tyypillisesti vain hyvin pintapuolista tietoa avaruussään vaikutuksista ja heidän mahdollisuutensa saada lähes reaaliaikaista tietoa on rajallinen. Kenttämittausten ja rakennustöiden kannalta parhaassa ratkaisussa avaruussäätieto on liitetty saumattomasti käytössä oleviin sovelluksiin. Tällaisia parannuksia ei selvästikään voida tehdä pelkästään SWESNETin puitteissa, koska tarvitaan yhteistyötä kaupallisten palveluntarjoajien kanssa. Niissä tapauksissa, joissa räätälöinti tapahtuu SWESNETin ulkopuolella, keskitetyllä verkostolla olisi edelleen kuitenkin ratkaiseva rooli sertifioitujen syötetietojen tarjoajana räätälöityjen tuotteiden generoinnissa.
Arktisen alueen avaruusääselvitystä esimerkkeineen Suomesta ja Norjasta voidaan pitää pilottina laajemmalle eurooppalaiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta avaruussäästä ja siihen liittyvistä riskeistä ja siten lisätä näiden aiheiden näkyvyyttä yhtenä keskeisenä elementtinä avaruusomaisuuden suojaamisessa ESA:n Kiihdytin-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Keski-Euroopan viranomaisille ja toimijoille avaruussään riskeistä tiedottaminen on tärkeää, koska niiden leveysasteilla esiintyvät myrskyt ovat harvinaisia mutta voimakkaita.
Kirsti Kauristie
Tutkija
Ilmatieteen laitos
