Itämerensuojelua avaruudesta käsin: Satelliittipohjainen vesistöseuranta osallistaa myös kansalaisia
John Nurmisen Säätiön lanseeraamaa Itämeripäivää vietettiin neljättä kertaa 31.8.2023. Myös avaruustoiminnalla on kytköksensä Itämeren suojeluun: Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtava tutkija Jenni Attila kertoo satelliittihavaintojen roolista mertensuojelulle ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista.
Mikä on satelliittipohjaisen monitoroinnin merkitys Itämeren suojelutavoitteiden edistämiseksi?
Jenni Attila: Satelliittihavaintojen etuna on saada laajoilta alueilta kattavaa ja ajantasaista tietoa, jota on suoraviivaista yhdistää muiden havaintojen kanssa. Tietopohja on varsin ainutlaatuista, mistään muista havaintolähteistä emme voi saada havaintoja Suomen rannikon joka lahdelmasta, jokisuusta ja laajoilta avomerialueilta. Voimme yhdistää niitä muihin havaintoihin ja luoda näin pitkän aikavälin arvioita Itämeren tilasta ja sen muutoksista.
Miten satelliittipohjainen Itämeren seuranta toteutuu Suomessa?
Satelliittihavaintoja hyödynnetään Itämeren alueella muun muassa levän määrän, rannikon jokivesien vaikutusalueiden, ravinteiden, vesien tummumiseen ja veden lämpötilan seurantaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaikki nämä havainnot liittyvät siihen, että arvioimme Itämeren nykytilaa ja ihmisten vaikutusta siihen. Rehevöityminen on meille keskeinen kysymys, ja siihen liittyy myös ilmastonmuutoksen vaikutus Itämereen ja muun muassa rannikon lajiston elinkelpoisuus. Kerrytämme aineistoa tulevien vuosien muutosten arviointiin ja vertaamme myös nykytilaa aiempina vuosina tehtyihin havaintoihin. SYKEn lisäksi esimerkiksi Ilmatieteen laitos seuraa satelliittihavainnoista muun muassa jäätilannetta ja aallokkoa.
Mille tasoille havaintodataa jaetaan?
Jaamme havaintotietoja avoimesti Syken satelliittihavaintopalvelu Tarkka+:n kautta, viikoittaisissa sinileväkatsauksissa. Havaintoja seuraavat myös media ja kansalaiset. Lisäksi työstämme asiantuntijoille tarkempaa tietoa, jota hyödynnetään tila-arvioissa, joita direktiivit velvoittavat. Näitä ovat muun muassa vesipuitedirektiivi ja HELCOMin koordinoima Itämeren holistinen tila-arvio (HOLAS III). Tähän tarpeeseen kerrytämme tietoa pääosin tilastotietona, jota lasketaan satelliittihavainnoista automaattisella tiedontuotannolla.
Onko Suomi osallistunut satelliittipohjaisen Itämeren seurannan yhteydessä Euroopan avaruusjärjestön tai EU-tason hankkeisiin?
Meillä on jatkuvasti käynnissä useita ESA- ja EU-hankkeita. Ne luovat meille hyvän mahdollisuuden edistää yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita muun muassa Itämeren, mutta myös koko EUn alueella. ESAlla on erityisesti Itämeren satelliittihavaintojen käyttöön keskittyvä "Baltic+"-ohjelma, joka on ollut erittäin hyvä työkalu edistää Itämeren tilaan liittyvää satelliittihavaintoihin ja mallinnukseen liittyvää kehitystyötä ja palveluntuotantoa.
Miten kansalainen voi osallistua Itämeren seurantaan ja sen suojeluun?
Kansalaishavainnot ovat hyvä työkalu. Monet kansalaiset seuraavat Itämerta myös satelliittihavainnoista, ja näitä tietoja yhdistetäänkin nykyään paljon. Kansalaishavainnot ovat meille arvokasta tietoa, joka usein menee hyvin yksiin satelliittihavaintojen kanssa. Lisäksi esimerkiksi vesistökunnostusverkoston kautta voi osallistua paikallisten vesistönkunnostusyhdistysten toimintaan, joissa on toteutettu paljon konkreettisia ennallistamistöitä.
Osallistu vesistöseurantaan:
- tarkka.syke.fi
- https://scihub.copernicus.eu/
- https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu
- https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/meri/meriympariston-seuranta
- https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/
- https://itameripaiva.fi/
- https://itameri.fi/fi-FI
