Paikkatietokeskuksen juuri julkaisema selvitys suosittaa uusia toimenpiteitä häirinnältä suojautumiseen

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tekemän selvityksen mukaan luotettavan paikannuksen varmistamiseen tarvitaan ajantasaista tilannekuvaa tarjoava palvelu sekä enemmän tutkimusta, jolla kehitetään satelliittipaikannuksen varajärjestelmiä ja suojausta.

Satelliittipaikannuksen (Global Navigation Satellite Systems - GNSS) häirintä Suomen alueella on kasvanut merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Se aiheuttaa haittoja muun muassa lento- ja meriliikenteelle, pelastustoimelle sekä pörsseille ja televerkoille. Häirintä osuu suurimmaksi osaksi lentokorkeuksille, mutta sitä on alempanakin, kuten esimerkiksi Itämerellä ja ajoittain se näkyy myös Maanmittauslaitoksen maa-asemilla (ks. https://gnss-finland.nls.fi/). Nykyiset mahdollisuudet puuttua GNSS-häirintään Suomessa ovat rajalliset, koska häirintäsignaali tulee pääasiassa Suomen ulkopuolelta. 

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI teki aiheesta kattavan selvityksen ’GNSS security and resilience in Eastern Finland’. Selvitys esittelee keinoja, joilla voidaan parantaa satelliittinavigoinnin turvallisuutta ja sietokykyä erityisesti lentoliikenteen näkökulmasta, sekä vaihtoehtoisia paikannusmenetelmiä. Selvityksessä tarkastellaan sekä miehitetyn että miehittämättömän ilmaliikenteen näkökulmia GNSS-häirinnän sieto- ja korjausratkaisujen kehittämisessä. 
 

Tarvitaan lisää tutkimusta ja reaaliaikainen GNSS-tilannekuva

Selvitys korostaa, että GNSS-signaaliin liittyvää tilannekuvaa on parannettava ja tutkimusta tarvitaan lisää, ja siinä suositellaan myös strategisen tutkimusohjelman käynnistämistä edistämään kestävän navigoinnin mahdollistavien toimintakonseptien ja arkkitehtuurien kehittämistä. Yhtenä johtopäätöksenä on myös, että nykyiset ilmailun navigointijärjestelmät, kuten DME, tutkat ja multilateraatiomenetelmät, ovat edelleen keskeisiä toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Vaikka vastaanottimen kestävyyttä voidaan parantaa monikonstellaatioisilla, moni-taajuuksisilla ratkaisuilla sekä kehittyneillä antenniteknologioilla (esim. Controlled reception attern antennas (CRPA)), eivät nekään aina riitä, jos häirintä on tarpeeksi voimakasta. Tutkimusta tarvittaisiin erityisesti, koska hybridinavigointimenetelmät, jotka yhdistävät inertiaalimittauksen, kamerat, LiDARin sekä maasto- tai karttapohjaiset menetelmät voivat tarjota luotettavaa paikannusta GNSS:n puuttuessa. Näistä menetelmistä tulisi kehittää monikäyttöisiä ja standardoituja ratkaisuja. Tulevaisuudessa myös lähiavaruuden satelliittipaikannusjärjestelmät (Low-Earth-Orbit - LEO), kuten EU:n Celeste, sekä AI-pohjainen sensorifuusio ovat lisäämässä paikannuksen ja ajanmäärityksen luotettavuutta.
 
Paikannusteknologioiden lisäksi Suomessa tarvitaan myös reaaliaikainen tilannekuva GNSS-signaalista ja sen saatavuudesta. Tällaisen voisi toteuttaa tilannepalveluna, joka näyttää ovatko paikannussignaalit normaalisti saatavilla. Tieto signaalin luotettavuudesta on myös vastaanottimen häiriösietoisuuden kannalta keskeinen, ja siksi uusimmat kaupalliset vastaanottimet seuraavatkin jo signaalin laatua.

Selvitys tehtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikölle osana Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen -hanketta. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sitä rahoittavat myös yritykset ja kunnat. GNSS-häirintä on yleistä varsinkin Itä-Suomessa, jossa haittoja aiheutuu muun muassa lentoliikenteelle ja liiketoiminnalle, mutta tulokset ovat yleistettävissä muillekin alueille, joissa on GNSS-häirintää. Lisäksi droonien lisääntyminen ilmaliikenteeseen tarkoittaa, että luotettavan paikannuksen ja parempien toimintamallien tarve korostuu.  

Selvitys on vapaasti saatavissa täällä  
Maanmittauslaitoksen tiedote aiheesta  

 
Lisätiedot:   

Selvityksestä: 
Professori Sanna Kaasalainen, Paikkatietokeskuksen navigoinnin ja paikannuksen osastonjohtaja, puh. +358 50 369 6806

Projektista:  
Projektipäällikkö Eija Joro, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy/ Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö, puh. +358 50 311 2237