Suomalaisprofessori Jarkko Koskinen valittiin ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean puheenjohtajaksi

Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen nimitettiin tänään Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean (”Programme Board for Earth Observation”, PB-EO) puheenjohtajaksi. Kokonaisuudessaan ESA:ssa toimii kuusi ohjelmakomiteaa, jotka keskittyvät kukin avaruusjärjestön keskeisimpiin aiheisiin. Haastattelussa Koskinen avaa alkaneen virkakauden suurimpia haasteita ja kaukokartoituksen yhteiskunnallista merkitystä.

Onneksi olkoon, sinut nimettiin juuri ESA:n ”Programme Board for Earth Observation” puheenjohtajaksi – millä mielin astut puheenjohtajan virkaan?  
Jarkko Koskinen: Ohjelma on minulle varsin tuttu, olenhan edustanut Suomea sen ohjelmakomiteassa jo vuodesta 2001 alkaen. Aloitin ESA:n delegaattina ollessani Business Finlandin avaruusyksikössä, jonka jälkeen siirryin professoriksi Ilmatieteen laitokselle ja sieltä päädyin ylijohtajaksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskukseen. Johdan nykyisin 200 työntekijän tutkimuslaitosta, ja vetämäni ekosysteemi elää juuri valtavaa kasvua. Puheenjohtajaksi pääseminen on suuri kunnia ja kirkastaa Suomen maabrändiä. Kasvanut työmäärä taittuu ESA:n tarjoamien apujoukkojen panostuksen ansioista. 

Missä kontekstissa astut puheenjohtajan virkaan – mitkä haasteet leimaavat alkavaa virkakautta?  
Suurimmat haasteet liittyvät avaruuteen pääsyyn: Useat ESA:n satelliitit odottavat valmiina pääsyä kiertoradalle, mutta EU:n omat laukaisutarjoajat eivät ole tällä hetkellä käytettävissä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja ollaan kartoittamassa. Ohjelmien jatkuvuuden turvaaminen ja satelliittien lähiaikainen taivaalle saaminen on tärkeää, jotta järjestelmien toimintakyky säilyy.  

Mitä tavoitteita sinulla on PB-EO:n puheenjohtajana? 
Satelliittipalveluiden jatkuvuuden varmistaminen on ykkösprioriteetti: Esimerkiksi EU:n sääpalvelujärjestelmän toimivuudesta ei voi tinkiä – tämän horjuminen aiheuttaisi satojen miljardien eurojen kulut. Olen myös sitoutunut pitämään kiinni Suomen sitoutumattomuudesta laukaisukysymyksen äärellä, josta käsin on mahdollista rakentaa kaikille jäsenmaille sopivaa ratkaisua. 

Mitkä missiot tulevat olemaan ajankohtaisia puheenjohtajuuskaudellasi? 
Tulevina vuosina mm. ESA:n ja NASA:n gravitaatiomissio MAGIC tulee olemaan ajankohtainen: MAGIC-missio tulee kartoittamaan globaalin painovoimakentän muutoksia, merivirtojen liikehdintää sekä jäätiköiden sulamista ja siitä johtuvaa maankohoamista. Myös uuden sukupolven operatiivisia havaintoratkaisuja kehittävän Copernicus-ohjelman laajeneminen tulee pitämään meidät kiireisinä, kuten myös ESA:n kaukokartoituksen tiedeohjelma FutureEO.  

Miten kiteyttäisit kaukokartoitustoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen?  
Kaukokartoituksen merkittävin käyttökohde ovat parantuneet sääpalvelut: ennen satelliittipohjaisia sääpalveluratkaisuja sääennusteita pystyttiin tekemään vain kolmen päivän päähän ja niiden paikkansapitävyys oli hieman yli 50%. Satelliittimittauksien yhdistäminen sää- ja ilmastomalleihin mahdollistaa huomattavasti tarkempien ja pidempien ennusteiden tekemisen. Tämä mahdollistaa myös sään ääri-ilmiöiden ennustamisen, mikä puolestaan luo pohjan varautumiselle. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan alueelle kohdistuvien tornadojen aiheuttamaan tuhoon voidaan varautua ja tornadon kulkua voidaan hyvin seurata ja ennakoida. Tämä mahdollistaa inhimillisten ja taloudellisten vahinkojen minimoinnin – puhumme miljardien eurojen summista. 

Yhdeksi tavoitteekseen ESA:n “Earth Observation Strategy” linjaa poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tehostamisen havaintodatan avulla. Minkälaisista päätöksistä on kyse?  
Yksi päivänpolttava esimerkki on ilmastopolitiikka: suurin osa ilmaston lämpenemisen seurannasta toteutuu satelliittidatan varassa – esimerkiksi IPCC-ilmastopaneeli, eli hallitustenvälinen ilmastopaneeli, perustaa tietonsa maahavaintoihin ja yhä enenevässä määrin kaukokartoitusdataan. Satelliittimonitorointia hyödynnetään myös luontokadon seuraamisessa, maa- ja metsätaloudessa sekä liikenne- ja turvallisuussovelluksissa. 

Huomioidaanko havaintodataa suomalaisessa päätöksenteossa jo riittävästi? 
Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla; havaintodataa hyödynnetään monella yhteiskunnan saralla varsin tehokkaasti. Myös havaintodatan vastaanottokyvykkyydet ja jakelujärjestelmät ovat kunnossa.   

Miten Suomi asemoituu eurooppalaisella mittakaavalla?  
Suomi on soveltanut kaukokartoitusdataa päätöksenteossaan jo kauan ja Suomea voidaan perustellusti katsoa edelläkävijänä satelliittidatan hyödyntäjänä. Ensimmäisiä operatiivisia kaukokartoitussovellutuksia oli merijään kartoitus ja satelliitikuvien käyttö jäänmurtajien apuna. Alkuvaiheessa lähes koko toiminta oli julkisella puolella, mutta viime vuosina yksityinen sektori on kasvattanut osuuttaan runsaasti – avaruusalan liiketoiminnan kasvu on synnyttänyt Suomeen globaalisti uniikin ekosysteemin, josta esimerkiksi ICEYE ja Kuva Space ovat ponnistaneet kansainvälisesti arvostetuiksi toimijoiksi. 

Havaintoteknologian yhteiskunnalliset hyödyt ovat mittavat – koituuko teknologiasta myös riskejä? 
Kaukokartoitus on kaksoiskäyttöteknologiaa – siviilikäytön lisäksi satelliittidataa voidaan hyödyntää myös sotilaallisesti. Kaukokartoitusdatan vienti on vientivalvonnan alaista toimintaa ja siihen sisältyviä riskejä arvioidaan tapauskohtaisesti. Tämän lisäksi kesällä voimaan astunut asetus kaukokartoitusta koskevista raja-arvoista on saattanut havaintotoimintaa entistä tiiviimmin lainsäädännön piiriin. 

Mikä on havaintotoiminnan tulevaisuus Euroopassa?  
Muutama vuosi sitten tapasin Googlen pääjohtajan, joka kertoi paikkatietojen ja tarkan paikannuksen olevan digitalisaation polttoainetta. Hän myös ennusti Googlen paikkatietopalveluiden ylittävän tiedonhakupalveluiden merkityksen lähivuosina. Tämä osoittaa kaukokartoituksen kasvavan merkityksen – uskon paikkatietoteknologian kukoistavan lähitulevaisuudessa entisestään sen yhteiskunnallisen korvaamattomuuden korostuessa.