Munkkiniemen yhteiskoulun opintovierailu Euroopan unionin avaruusohjelmavirastoon

Helsingin Munkkiniemen yhteiskoulun (MYK) lukion Yhteiskunta- ja talouslinja tutustui avaruustoimintaan ja Euroopan avaruusohjelmavirastoon Prahassa. SpaceFinland kiittää oheisesta matkakertomuksesta.

Opiskelijoiden raportti vierailusta EUSPAssa

Kiinnostavan Kaarlen yliopiston vierailun jälkeen Munkan Yt-linjan delegaatio suuntasi kohti Prahan keskustan länsipuolella sijaitsevaa EUSPAa (European Union Agency for the Space Programme), jossa meitä oli vastassa EUSPAn markkinointi- ja innovaatio-osastolla työskentelevä virkamies Kati Tahvonen.  

Etukäteistaustoituksen perusteella olimme saaneet muun muassa selville, että EUSPA on vuonna 2004 perustettu Euroopan unionin erillisvirasto, joka hallinnoi EU:n avaruusohjelman palveluita, kuten Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointi- sekä paikannusjärjestelmien ja Copernicus-ympäristötiedon palveluverkostoa. Sen tehtäviin kuuluvat palveluiden operointi, turvallisuuden takaaminen, markkinakehitys ja innovaatioiden tukeminen. Viraston päämaja sijaitsee Prahassa, mutta sillä on poikkeuksellisen monta toimipistettä ympäri Eurooppaa, kuten Ranskassa ja Espanjassa, organisaation toimintamallin vakiinnuttua nykyiseksi vuonna 2021.

Huolellisen turvatarkastuksen jälkeen viraston harvalukuisiin suomalaisiin työntekijöihin lukeutuva Tahvonen aloitti vierailumme emännöinnin lyhyellä kierroksella viraston aulatilojen tuntumassa, minkä jälkeen siirryimme EUSPAn kansainvälisen hallintoneuvoston kokouskäyttöön tarkoitettuun istuntosaliin. Näyttävää kokoushuonetta hallitsi katossa roikkuva maapallo, joka teki suuren vaikutuksen meihin. 

Mikitetyille istuntopaikoille asettauduttuamme Tahvonen avasi meille tarkemmin omaa monipuolista uratarinaansa: Hän on opiskellut muun muassa Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa geomatiikkaa, pääaineenaan kaukokartoitus. Työuransa alussa Tahvonen on työskennellyt muun muassa Maanmittauslaitoksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa. Hän kuitenkin kiinnostui kansainvälisistä uramahdollisuuksista ja siirtyi Nairobiin työskentelemään ympäristöprojektissa YK:n juniorivirkailijana. Erilaisten vaiheiden kautta vaihtuvat työtehtävät eri kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatioissa sekä monipuolinen osaaminen johtivat työpaikkaan EUSPAssa. Tämän kaiken lisäksi Tahvonen on esimerkiksi osallistunut meillekin tuttuun teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushiin, jossa Munkan Yhteiskunta- ja talouslinjan opiskelijoita on päässyt jo useana vuonna suorittavan tason työtehtäviin Slush Volunteer -opintojakson puitteissa.  

Esityksessään Tahvonen kertoi meille siitä, miten EUSPAn avaruusohjelman keskiössä on satelliittien hyödyntäminen EU-maiden kansalaisten hyväksi. Tärkeimmät näistä satelliiteista ovat pienen SMART-auton kokoiset Galileo-satelliitit, jonka pienoismalli on ripustettu myös esille EUSPAn sisääntuloaulan kattoon. Galileo-satelliitit toimivat EU:n omana satelliittipaikannusjärjestelmänä osana globaalia GNSS-satelliittijärjestelmää. Italialaisen tähtitieteilijä Galileo Galilein mukaan nimetty EU:n järjestelmä vastaa esimerkiksi Yhdysvaltojen GPS- ja Kiinan BeiDou-paikannusjärjestelmiä. Galileota hyödynnetään monella tapaa, kuten älypuhelimien paikantamisessa ja pankkijärjestelmissä. Muista navigointijärjestelmistä poiketen Galileo on armeijan sijaan siviilisektorin hallinnassa. 

Esityksessä saimme kuulla myös Copernicus-maanseurantaohjelmasta, joka tarkkailee satelliittien avulla planeettaamme ja sen eri ympäristöjä kaikkien EU:n kansalaisten hyväksi. Copernicus-ohjelmaa hyödynnetään kaikkiaan ainakin kuudella eri osa-alueella: ilmakehässä, vesistöissä, maassa, ilmastonmuutoksessa, turvallisuudessa ja hätätilanteissa. Copernicus-ohjelman avulla tutkitaan eri tarkoituksissa ympäristöä; esimerkiksi ilmastoa ja sen muutoksia. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja parantaa kykyä reagoida vaikkapa erilaisiin ihmisiä koskettaviin hätätilanteisiin. 

Vierailun aikana munkkalaiset esittivät asiantuntijoille kiperiä kysymyksiä liittyen esimerkiksi EUSPAn ja muiden saman alan organisaatioiden väliseen työnjakoon. Saimme tässä yhteydessä vastauksen jo aamupalapöydässä meitä askarruttaneeseen asiaan koskien EUSPAn ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn päällisin puolin yhteneviä mandaatteja. Mandaatit on kuitenkin määritelty EU:n avaruusohjelman perustamisasetuksessa (EU 2021/696). Tahvosen mukaan EUSPA hallinnoi valmiita palveluja ja tukee käyttäjäyhteistyötä. ESA (European Space Agency) sen sijaan kehittää ja rakentaa avaruusteknologiaa ja satelliitteja. Ne toimivat kuitenkin tiiviissä yhteistyössä: ESA kehittää ja EUSPA operoi. 

Myös suomalaisten yritysten rooli avaruusteknologiamarkkinoilla osoittautui ajankohtaiseksi aiheeksi. Nokian avaruusteknologia oli meille jo Slushista tuttua, mutta Tahvonen korosti esimerkiksi ICEYEn merkitystä niin Suomen kuin maailmankin mittakaavassa. ICEYE on suomalainen yritys, joka valmistaa kärkiteknologiaan lukeutuvia SAR-satelliitteja. Tahvonen luonnehti kysymysosion lopuksi suomalaisen avaruusalan osaamisen kilpailukykyistä nykytilaa viittaamalla Aalto-yliopistossa vaikuttaneeseen professori Jaan Praksiin toteamalla: ”Finland is a good example how one man can influence an entire field”. 

Tahvosen esityksen jälkeen pääsimme kuulemaan uramahdollisuuksista EUSPAssa ja laajemminkin Euroopan unionissa, jossa aiemmin Wienin EUDEL:ssä kuulemamme perusteella suomalaiset virkamiehet ovat enenevässä määrin aliedustettuina. Aiheesta meille kertoi EUSPAn henkilöstöosastolla rekrytoinneista vastaava Sjurdur Djurhuus. Vierailukohteemme EUSPA tarjoaa työpaikkoja monella eri osa-alueella muiden EU:n erillisvirastojen tapaan. Töitä on tarjolla esimerkiksi insinööri-, rahoitus- ja viestintäaloilta, joiden haut ovat avoimia kaikille EU:n kansalaisille sekä norjalaisille ja islantilaisille.  

Djurhuusin esityksessä linjalaisia kiinnosti etenkin työnhakuprosessiin liittyvät käytännön kysymykset. Djurhuus kehotti kiinnittämään huomiota heti alkuun omaan motivaatiokirjeeseen toteamalla: ”Se on mahdollisuutesi tuoda jotain uutta työhakemukseesi”. Hän myös suositteli meitä räätälöimään tulevat hakemuksemme tarkasti kulloinkin haettavaan työtehtävään sopivaksi, jotta rekrytoija huomaa hakemuksen olevan kohdistettu juuri heille. 

Tilaisuuden jälkeen raportointivastaavat jäivät vielä keskustelemaan Djurhuusin kanssa hänen omista työtehtävistään sekä avaruusohjelmavirastosta työympäristönä. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla muun muassa siitä, miten Djurhuusin työtehtäviin kuuluu muun muassa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden lisääminen työyhteisössä. 

Haluamme vielä kiittää EUSPAa ja erityisesti Kati Tahvosta sekä Sjurdur Djurhuusia antoisasta vierailusta, jonka päätteeksi poistuimme Prahan keväisen lämpimään alkuiltaan mukanamme kosolti uusia oppeja sekä EUSPAn kangaskassit, joiden täytteenä oli viraston logolla varustetut muistiinpanovälineet tulevia kirjauksia silmällä pitäen.

Saimi Sääskilahti (1C) ja Tuomas Tuohimaa (3C), Munkkiniemen yhteiskoulu